Sisällysluettelo

1. Aluksi

Osa A     Walk on the wild side -sukupuolen ja seksuaalisuuden lyhytoppimäärä

2.Sukupuoli

• 2.1. Sukupuolienemmistöt
  2.2. Sukupuolivähemmistöt
  • 2.2.1. Interseksuaalit
    2.2.2. Ristiinpukeutujat
    2.2.3. Transvestiitit
    2.2.4. Mieheksi pukeutuvat naiset
    2.2.5. Homeovestiitit
    2.2.6. Transseksuaalit
    2.2.7. Transgenderit
    2.2.8. She-malet
    2.2.9. Drag queenit
    2.2.10. Drag kingit
    2.2.11. Androgyynit
    2.2.12. Genderblendaajat
    2.2.13. Gender fuckerit

3. Seksuaalinensuuntautuminen

• 3.1. Seksuaalienemmistö
  • 3.1.1. Heteroseksuaalit

  3.2. Seksuaalivähemmistöt

  • 3.2.1. Homoseksuaalit
    3.2.2. Biseksuaalit

4. Eroottisetlisämausteet

• 4.1. Fetisistisyys
  4.2. Transvestinen fetisistisyys
  4.3. Transdiggailu
  4.4. Ekshibitionistisyys
  4.5. Voieristisuus
  4.6. Sadomasokistisuus
  4.7. Autoerotiikka

5. Vieläkönäkyy metsää puilta?

Osa B     Poikanimeltä Päivi

6. Tavallisimpiatransvestisuuteen liitettyjäkysymyksiä ja yleisimpiä ennakkoluuloja

• 6.1. Kuinka paljon transvestiitteja on?
  6.2. Pukeutuuko transvestiitti joka päivä naisten vaatteisiin?
  6.3. Ovatko transvestiitit miehenäkin naisellisia eleissä ja puhetyylissä ja muutenkin?
  6.4. Miksi transvestiitit pukeutuu niin tökerösti, että heidät erottaa kadulla?
  6.5. Mihin transvestiitit naiseksi pukeutumisellaan tähtäävät?
  6.6. Mistä transvestisuus johtuu?
  6.7. Miten transvestiitiksi tullaan?

7. Transvestisuudenkokeminen

• 7.1. Elämänkaari
  7.2. Yhteiskunnallinen elämäntilanne
  7.3. Transvestiittisukupolvet
  7.4. Seksuaalisuus

8. Transvestiitinsosiaalinen verkko

• 8.1. Parisuhde
  • 8.1.1. Mutta nainenhan olen minä!

  8.2. Isoisän hinttipussi
  8.3. Tytöt tahtoo pitää hauskaa
  8.4. Ville saapui ylhäältä Helsinkiin
  8.5. Ei IKL:ään johda polku Jussin

9. Transvestiitintukeminen

• 9.1. Resurssit ja ilonaiheet
  9.2. Pulmat
  9.3. Tuki
  9.4. Transvestiitti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaana

10.Lopuksi

Maailma, jossa elämme, onsukupuolitettu: nimet, vessat, värit jaetaan miehisiin janaisisiin. On tyttöjen leikit ja poikien leikit, naisten puuhatja miesten harrastukset. Tapaamamme ihmiset herättävättarpeen määritellä heidät joko miehiksi tainaisiksi. Se, mikä jää näiden kahdenääripään väliin, herättäähämmennystä.

Yksilön käsitys omasta minuudesta onalati muuttuva eikä se riipu tai sitä ei voi sanellakromosomeista, sukuelimistä, syntymäsukupuolesta taiensimmäisenä eletystä sukupuoliroolista. Sitenyksilön identiteettiä ja kykyjä ei voida rajoittaasiihen, mitä yhteiskunta pitää maskuliinisena taifeminiinisenä käyttäytymisenä. Perustavanaperiaatteena tulisi silloin olla yksilön oikeusmääritellä sukupuoli-identiteettinsä sitämukaa kuin hänen identiteettinsä kehittyy.

Tämän artikkelin osassa Amäärittelen erilaisia sukupuolen ilmentämiseen,seksuaaliseen identiteettiin ja eroottisiin lisämausteisiinliittyviä käsitteitä. Seksuaalisuus ja sukupuolisuusliittyvät kiinteästi toisiinsa ja niiden eriilmentymät sekaantuvat helposti toisiinsa. Tässäesittämäni määritelmät ovat yksi vaihtoehtomääritellä käsiteltäviä asioita,epäilemättä niitä voisi määritelläja ryhmitellä monin muinkin tavoin. Transvestisuuden asettaminenseksuaalisuuden ja sukupuolisuuden muiden ilmentymien joukkoon tuntuutärkeältä, jotta lukijalle tulisi joku käsityssiitä, mikä kuuluu transvestisuuteen ja toisaaltamistä siinä nimenomaan ei ole kyse. Toivon, että joslukija saa jonkin oivalluksen luettuaan eri sukupuolen jaseksuaalisuuden ilmentymistä, se auttaa myöstransvestisuuden sijoittamisessa sille kuuluvaan kontekstiin. (Olenmuuttanut tavallisemmin &endash;ismi&endash;päätteisessä muodossa olevat termit toiseenmuotoon, koska "ismillä" useimmiten viitataan ideologiaan taivalintaan, mistä ei ole kyse kun puhutaan henkilönpersoonallisuuden ominaisuuksista, vain toteuttaminen taitoteuttamatta jättäminen on valintaa &endash; jossekään.)

Käsitteistönläpikäymisen jälkeen osassa B transvestisuuttakäsitellään lähemmin. Rajaudun tässäartikkelissa siis tarkastelemaan sukupuolisuuden moninaisuudensekä kaikkia identiteettien ja elämänkulkujenvariaatioista ainoastaan transvestisuutta, ja sitäkinpelkästään biologisten miesten toteuttamana.Länsimaisessa kulttuurissa miehen rooli on kovin kapea, muttanaisen rooliin hyväksytään nykyisin suuretmahdollisuudet ilmentää itseään rikkaasti, ilmanettä kuuluminen naissukupuoleen kyseenalaistuu. Meillä"nainen joka pukeutuu mieheksi" määrittäytyy useintransvestiitin sijasta hyvin koulutetuksi ja taloudellisesti jamuutenkin menestyväksi, ja häntä pidetäänusein jännittävänä ja modernina; naistenitseilmaisun skaala on laajempi, miesmäisesti pukeutuva nainenei herätä huomiota.

Työskentelin SeksuaalinenTasavertaisuus SETA ry:n Transtukipisteellä vuosina 1994&endash; 1998. Tämä teksti pohjautuu pääasiassatuon työrupeaman kautta tutuksi tulleiden transvestiittien jaheidän puolisoidensa kokemuksiin. Oman lisävärin asiankäsittelyyn tuo luonnollisesti se, että nykyäänmyös itse elän arkea (ja juhlaakin) transvestiittikumppaninrinnalla. Teksti ei ole lopullinen eikä täydellinen totuustransvestisuudesta; pääasiassa se on hajanaisiakirjoitushetken (syksy 1998) henkilökohtaisia tuntumia teemanjoistain puolista, joista joiltain osin olen tällähetkellä (loppuvuosi 1999) itseni kanssa eri mieltä.Yritän kehittää paitsi ajatuksiani, myöstekstiä edelleen, ja lukijan mielipiteet ovattervetulleita.

Palautetta lukemastasi voit kirjoittaa minulleosoitteeseen email: ekt@seta.fi

Sukupuoli voidaanmääritellä mm. seuraavilla tavoilla:
- Biologinen sukupuoli, johon katsotaan kuuluviksianatominen, geneettinen ja hormonaalinen sukupuoli.
- Ulkoisten sukuelinten avulla määritelläänanatominen sukupuoli. Sitä voidaan muuttaaulkoisesti sukuelinleikkauksilla.
- Kromosomien avulla määritelläänkromosomaalinen eli geneettinen sukupuoli.Sukupuolikromosomit ovat yleensä miehellä XY ja naisellaXX.
- Hormonimäärityksen avulla määräytyyhormonaalinen sukupuoli. Sitä ei sinänsävoida muuttaa, mutta siihen voidaan vaikuttaa hormonihoidolla.
- Nimien ja henkilötunnuksen avulla voidaanmääritellä juridinen sukupuoli(miehellä loppuosan 3. numero on pariton, naisellaparillinen).
- Psyykkinen sukupuoli on subjektiivinen tunne omastasukupuolesta. Se on luonteeltaan alkuperäinen ja pysyväsukupuoli-identiteetin perusta ja kokemus itsestä ja sukupuoleenkuulumisesta. Sitä ei voida muuttaa.
- Gender eli sosiaalinen sukupuoli on se sukupuoli,jonka jäseneksi yksilö sosiaalisissa yhteyksissäkatsotaan. Määrittely perustuu miesten ja naistensosiaalisiin rooleihin. Gender on sosiaalisesti rakentunut.

Yleinen ajatus sukupuolesta on, että se onpysyvä ja muuttumaton ja että sukupuolia on toisensapoissulkevasti kaksi. Että kaikki ihmiset voidaanyksiselitteisesti määritellä ylläolevillasukupuolimäärittelyillä joko pelkästäännaiseksi TAI mieheksi. Yhteiskuntakin luokittelee ihmiset mm.juridisesti ja sosiaalisesti kahteen eri sukupuoleen. Syntyneellelapselle annetaan sukupuolen ilmaiseva henkilötunnus hänenulkoisten sukuelintensä mukaan. Myös etunimet ovatsukupuolisidonnaisia. Todellisuudessa sukupuoltamääriteltäessä esiintyy kuitenkin erilaisiajuridisen, kromosomaalisen, hormonaalisen, anatomisen, psyykkisen jasosiaalisen sukupuolen yhdistelmiä. Transvestisuutta jatransseksuaalisuutta tutkinut Robert Stoller toteaa ykskantaan,että sex- ja gender &endash;piirteet eivät aina vastaatoisiaan, korrelaatio ei ole täydellinen, toisin sanoennaispuoliset eivät aina käyttäydy naisellisesti jatoteuta feminiinisiä piirteitä eivätkämiespuoliset aina käyttäydy maskuliinisesti (Stoller 1974,9).

Elävässä elämässäihmisiä ei juuri koskaan kohdella pelkästäänbiologisen sukupuolensa edustajana, vaan sukupuolen käsitteeseensisällytetään paljon muutakin, kuten erilaisia arvojaja merkityksiä. Sosiaalisen sukupuolen pohjana on roolien jakomiesten ja naisten rooleihin. Sukupuolivähemmistöihinkuuluvalle aiheuttaa pulmia se, että nämärooli-odotukset liitetään usein biologiseen sukupuoleen.Sukupuoliroolirajojen ylittämiseen on naisilla miehiäsuuremmat mahdollisuudet, sillä naisen rooliinhyväksytään paljon ns. maskuliinisuutta. Esimerkiksikoulussa tytön rajuus ja ns. poikamaisuus saattaa tuodahänelle arvonantoa opettajien ja koulutovereiden keskuudessa,mutta ns. tyttömäistä poikaa saatetaan vieroksua. Samajatkuu usein aikuisiällä.

Sara Heinämaa on sanonut sukupuolen olevantoiminnan tapa ja olemisen tyyli (1996, 15).

Sukupuolesta puhuttaessa ei Butleria kaiketivoi ohittaa. Tuija Pulkkisen sanoin Butlerin heteroseksuaalisessamatriisissa (Butler 1990, 151) on kyseessäjärjestävä valta, joka asettaa kaksi olentoa, miehenja naisen. Kumpikin koostuu tietyn seksuaalisen halun, tietynbiologisen ruumiin ja tietyn sosiaalisen roolin muodostamastaykseydestä. Halu naiseen, miehen ruumis ja miehen roolisekä halu mieheen, naisen ruumis ja naisen rooli ovat kaksi"normaaliuden" tuottavan vallan sallimaa mahdollisuutta. (Pulkkinen1994, 176)

2.1. Sukupuolienemmistöt

Miten määritetäänsukupuolienemmistöt, mitä ne ovat? Jokumääritelmähän niille pitää olla, josseuraava otsake on sukupuolivähemmistöt! Tässäkotikutoinen määritelmäni: sukupuolienemmistöihinkuuluvat ne, jotka kuuluvat yksiselitteisesti jompaan kumpaansukupuoleen ja ovat pääsääntöisestityytyväisiä saamaansa anatomiseen, kromosomaaliseen,hormonaaliseen, juridiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen sukupuoleentuntematta suurta niistä tuskaa tai tarvetta muuttaa jotainniistä oleellisesti. Usein tällaista henkilöäkutsutaan joko mieheksi tai sitten naiseksi. Mistä tajunnanvirtatuo mieleeni Simone de Beauvoirin Toinen sukupuoli &endash;teoksentoisen osan kuuluisan alkulauseen: "Naiseksi ei synnytä,naiseksi tullaan" (1949/91:13)!

Keksi itse parempi määritelmä jalainaa se minulle!

2.2.Sukupuolivähemmistöt

Sukupuoli-identiteetti on sekä sosiaalisenettä psykologisen tason käsite, jolla kuvataanhenkilökohtaista kokemusta omasta sukupuolesta: olenko poika taimies vaiko tyttö tai nainen vai jotain muuta. Sukupuoli onkeskeisimpiä persoonallisuuden kokemisen muotoja. Joskus ilmeneeristiriitaa biologisen sukupuolen ja omaksi koetun sukupuolenvälillä. Usein se herättää paitsihenkilössä itsessään, (erityisesti) hänetkohtaavissa ihmisissä hämmennystä. Tuija Pulkkisensanoin fyysisesti miesmäinen nainen ja naiseltanäyttävä mies ovat usein julman sosiaalisen naurun,kurinpidon ja uudelleen muotoilun kohteita, niin ettäviiksekäs nainen tai lihakseton mies korjaa sukupuolisestiväärän ruumiinsa karvojen poistolla taibodybuildingillä, jolloin tuska ja häpeä liittyyyleensä ruumiilliseen ei-sopivuuteen sukupuolen suhteen(Pulkkinen 1994, 177).

Sukupuolivähemmistöihin voisimääritellä kuuluviksi ne ihmiset, joiden biologinen,sosiaalinen tai psyykkinen sukupuoli eivät muodosta jatkumoa,vaan nämä sukupuolen ulottuvuudet ovat ristiriidassakeskenään. He eivät ole identiteetiltään tairuumiilliselta olemukseltaan yksiselitteisesti "miehiä" tai"naisia", vaan jotain siltä väliltä. (Huuska, 1999)Jotkut sukupuolivähemmistöihin kuuluvat eivät katsoolevansa "jotain siltä väliltä", vaan "sekäettä".

Sukupuolivähemmistöihin kuuluviaihmisiä kutsutaan usein trans-ihmisiksi. Kuvaavampi nimitystransseksuaaleille ja transvestiitteille olisi transsukupuolinen:tämä termi kertoo sukupuolen rajan ylittämisestäja lisäksi johdattaisi ajatukset seksuaalisuuden sijaansukupuolen kokemiseen.

Toistaiseksi ei tiede ei ole pystynytselvittämään, mistä johtuu, ettähenkilö, jolla on normaalit kromosomit, hormonitoimintasekä sisäiset ja ulkoiset sukupuolielimet, ei tunneolevansa kotonaan syntymässä saamassaan sukupuolessa.Etiologia-tutkimusten painopiste on tällä hetkelläfysiologiassa. Nykytutkimuksen käsitys on, ettätransvestisuudessa ja transseksuaalisuudessa kyseessä onpysyvä ja peruuttamaton sukupuoli-identiteetinilmenemismuoto.

Kysymyksiin mieheydestä ja naiseudestatörmää jokainen identiteettiään rakentava jatutkiva ihminen, vaikkakin erityisen tärkeitä ne ovattransseksuaaleille ja transvestiiteille. Sukupuolikeskustelunmyötä ominaisuuksien jakaminen toisensa pois sulkevastifeminiinisiin ja maskuliinisiin on kyseenalaistettu. Lopultamyös jako miehiin ja naisiin lakkaa olemasta ainaitsestään selvä. Sukupuoliroolien jakäyttäytymismallien ero on monilta osin keinotekoinen,hämärä ja liukuva, kun erittelykriteereinäkäytetään ulkoista käyttäytymistä,vaatetusta tai anatomiaa. Sukupuoli-identiteettiäänpohtivaa ihmistä voi auttaa parhaiten tukemalla häntälöytämään ja hyväksymään omaidentiteettinsä.

Seuraavassa on lyhyesti kerrottusukupuolivähemmistöihin kuuluvista eriihmisryhmistä.

2.2.1. Interseksuaalit

Interseksuaali eli hermafrodiitti onhenkilö, jolla on sekä miehen että naisen ruumiillisiasukupuoliominaisuuksia synnynnäisesti tai hänen biologinensukupuolikaksinaisuutensa tulee esiin murrosiässä. (Huuska,1999)

2.2.2. Ristiinpukeutujat

Ristiinpukeutuminen (cross dressing) onvastakkaisen sukupuolen vaatteisiin pukeutumista ja tämänsukupuolen elekielen ja/tai roolien omaksumista. Ristiinpukeutumistaja transvestisuutta voidaan käyttää toistensasynonyymeina. Merkityseroja seuraa siitä, ettäristiinpukeutumisen käsite on transosakulttuurin piirissäkehitetty ja siksi myönteisempi ja neutraalimpi, eikä sesisällä samaa historiallista painolastia kuintransvestisuus tai transvestismi käsitteet, jotkahistoriallisesti ovat kehittyneet psykiatrisina kategorioina jakäsitteinä. (Huuska 1999)

2.2.3. Transvestiitit

Transvestiitilla tarkoitetaanlänsimaisissa kulttuureissa lähinnä miestä, jokaajoittain ilmentää itsessään olevia,sisäisestä tarpeesta esiin nousevia feminiinisiäpuolia mahdollisimman monipuolisesti, esim. pukeutumisellaan jaeleviestinnällään. Transvestiitti eläytyy ns.vastakkaisen sukupuolen jäseneksi ja ilmentääitseään perinteisesti toiselle sukupuolelle tunnusomaisiksimääritellyillä tavoilla Ilmiö esiintyy myösnaisilla, mutta naisten maskuliinista pukeutumista taieleviestintää kutsutaan harvoin transvestisuudeksi.

Useimmille transvestiiteille transvestisuus onosa miehenä olemista, ei sen vaihtoehto. Heillä on tarveajoittain toteuttaa itseään naisena, halu olla sieväja viehättävä käyttämälläperinteisesti vain naisille sallittuja keinoja, toive tullanähdyksi, kohdatuksi ja hyväksytyksi sellaisenakokonaispersoonana, jollainen perimmältään tunteeolevansa. Joillekin transvestiiteille riittää, ettätavallisen miehisen vaatetuksen alla on jotain, joka kertoo itselleomasta feminiinisestä puolesta. Monelle transvestiitillemahdollisuus "osa-aikatyttöilyyn" on kuitenkin elämänehto: jos se kielletään, voi koko elämä tuntuatarkoituksettomalta. Masennus ja itsetuhoiset ajatukset saattavatsaada silloin vallan. (Toivonen 1997, 77 )

Transvestiitin erityisyys on, ettähänessä "sisäiseksi" oletettu, seksuaalisuus, onräikeästi ulkopinnalla, vaatteissa ja eleissä.Transvestiitti ottaa käyttöön kulttuurisen sukupuoleenliittyvän symbolisen voimavaran, ja esittääsukupuolen. Transvestiitti ilmaisee tietyn sukupuolen merkkiäkulttuurissa ja alleviivaa samalla tämän merkinmerkkiluonnetta. Usein naiseksi tai mieheksi pukeutunuttransvestiitti ilmaisee esittämällä naisen tai miehenmerkkiä paremmin kuin yksikään "luonnollinen" nainentai mies. Sukupuolitettua pukeutumista tutkinut Merjorie Garber(Garber 1993,143) toteaakin, että "ätämä onskandaali. Joka liittyy transvestismiin, se kertoo totuudensukupuolesta". (Pulkkinen 1994, 181) En ole keskustelluttransvestiittien kanssa Tuija Pulkkisen teoriasta. Voisin olettaa,että muuten se kuulostaa varsin vakuuttavalta, mutta ajatussukupuolen * esittämisestä * saattaisi olla vieras, ainakinkäsitteenä.

Vaikka kulttuurisissa mielikuvissammetransvestiitti yleensä on naiseksi pukeutuva mies,transvestiitti voi yhtä hyvin olla mieheksi pukeutuva nainen.Käytännössä kuitenkin hyvin harva "mieheksipukeutuva nainen" määrittelee itse itseääntransvestiitiksi.

Käytän yleisestikäytössä olevan transvestismi-termin sijaantermiä transvestisuus, kuten monen muunkin ilmiön kohdallaolen muuttanut &endash;ismi &endash;päätettä.Syynä siihen on, että mielestäni &endash;ismi&endash;päätteiset sanat mielletään valinnaksitai ideologiaksi. Myös Tuija Pulkkinen on arvostelluttransvestismi-termin käyttöä:"´Transvestismi´ antaa ymmärtää, ettäkyse on muuten ´tavallisen´ (heteroseksuaalisen matriisinmukaisen halu &endash; biologinen sukupuoli &endash; sosiaalinensukupuoli -yhteydessä rakentuvan miehen tai naisen)kyseenalaisesta halusta pukeutua toisen sukupuolen vaatteisiin"äMedikalisoiva valta ulottuu helposti myös &endash;ismi&endash;päätteeseen, jolloin ´transvestismi´alkaa kuulostaa oireyhtymältä hieman ´autismin´tapaan (Pulkkinen 1994, 180)

2.2.4. Mieheksi pukeutuvat naiset

Tämä otsake on tässätasapuolisuuden vuoksi: jos kerran puhutaan naiseksi pukeutuvistamiehistä, miksei sitten myös toisinkin päin?Tätä ilmiötä tarkastellessa ensimmäinenhavainto on, että eri naisilla eri syyt valita pukeutumisensatyyli. Sen tajuaminen auttaa huomaamaan ilmiönmonisäikeisyyden myös silloin, kun biologinen miestoisinaan tahtoo käyttää naisten vaatekaapinvalikoimaa. Meidän on helpompi hyväksyä, ettänaisella on miesten vaatteita tai maskuliininen tyyli - siinämissä mekkoon pukeutuva mies määrittyy "transuksi",miehen pukuun pukeutuvaan naiseen sijoitetaan sellaisiamäärityksiä kuten ehkä osaaminen,määrätietoisuus, kiehtovuus tai trendikkyys.(Näin ei tienkään ole aina ollut: 100 vuotta sittennaisen esiintyminen miehen yksinoikeudeksi määriteltyihinhousuihin vaati varmasti yhtä paljon rohkeutta kuin mitätänä päivänä vaaditaan mieheltä, jokapukeutuu hameeseen.)

Mieheksi pukeutuvat naiset eivät ole uusitutkimuskohde. Kiinnostunut lukija voi etsiä käsiinsävaikkapa teoksen "Uusin silmin. Lesbinen katse kulttuuriin" (1996,toim. Hekanaho, Pia Livia & Mustola, Kati & Lassila, Anna& Suhonen, Marja) tai "Frauen in Männerkleidern. WeiblicheTransvestiten und ihre Geschichte" (Dekker, Rudolf & van de Pol,Lotte, 199?)

2.2.5. Homeovestiitit

Homeovestiitti pukeutuu oman sukupuolensavaatteisiin ja eläytyy oman sukupuolensa rooleihin korostuneellatavalla, jossa hän tietoisesti hyödyntääkulttuurisia mielikuvia, fantasioita ja representaatioita naiseudestatai mieheydestä sekä maskuliinisuuden ja feminiinisyydenkoodeja. Homeovestiitti ikään kuin esittää omaasukupuoltaan; nainen pukeutuu ja eläytyy Naiseksi (esimerkiksiNoidaksi, Huoraksi, Jumalattareksi, Femme Fataleksi, Tädiksi)tai mies pukeutuu ja eläytyy Mieheksi. Pukeutuminen jaeläytyminen tuottaa homeovestiitille mielihyvää, jokavoi liittyä esimerkiksi omaan persoonaan liittyvien fantasioidentoteuttamiseen tai sukupuolen esityksellisen luonteen paljastamiseen.Alunperin homeovestiitti -käsitettä on käytetty javoidaan vieläkin käyttää negatiivisessamerkityksessä sukupuolen taakse naamioitumisena eli esimerkiksinaisesta, joka valitsee korostuneen naisellisen tyylin jakäytöksen peittääkseen persoonansamaskuliinisuutta. (Huuska 1999)

2.2.6. Transseksuaalit

Transseksuaalilla tarkoitetaan miestä tainaista, joka tuntee kuuluvansa muuhun kuin syntymässämääriteltyyn sukupuoleen ja jolle tämä ristiriitaon niin vaikea, että hän kokee usein tarvitsevansa ulkoisensukupuolensa korjaamista vastaamaan sisäistä kokemustaan.Monet transseksuaalit hakevat lääketieteellisiähoitoja voidakseen korjata fyysisiä sukupuoliominaisuuksiaanvastaamaan paremmin omaksi koettuasukupuoli-identiteettiään. Sukupuolenkorjaushoitoihinryhtyminen ja niiden läpivieminen on monitasoinen ja vuosienmittainen prosessi. Sen yksi taso kulkee lääketieteellistenhoitojen piirissä: hoitoina käytetään mm.hormonihoitoja, ääniterapiaa sekä kirurgisialeikkauksia. Myös nimi ja henkilötunnus voidaan muuttaa.Prosessin vaativimmat osuudet lienee kuitenkin sekä omasopeutuminen että sosiaaliseen elämäänliittyvät tekijät.

Transseksuaalit voidaan jakaa miehestänaiseksi eli mtf-transseksuaaleihin ja naisesta mieheksi eliftm-transseksuaaleihin. Toinen jaottelu, josta usein kuuleetransseksuaalien kohdalla puhuttavan, on jako pre-op, post-op- janonop-transseksuaaleihin. Tämä jako perustuu siihen,missä hoitoprosessin vaiheessa transseksuaali on:, jokosukupuolenkorjausleikkaus on tehty vai ei, vai onko kyseessätransseksuaali, joka ei syystä tai toisesta saa tai halualeikkausta.

2.2.7. Transgenderit

Transgenderit sijoittuvat sukupuolijatkumollatransseksuaalin ja transvestiitin välimaastoon. Rajankäyntisiitä, milloin on kysymyksessä transseksuaali ja millointransvestiitti on toisinaan mahdotonta ja usein tarpeetonta.Joillekin toimivin vaihtoehto on eläätransvestiittielämää, vaikka transseksuaalisuus olisilähempänä omaa identiteettiä. Identiteetillesaatu hyväksyntä ja tuki saattaa auttaa transvestiittialöytämään tavan elää kehon ja omaksikoetun identiteetin jatkuvassa ristiriidassa ilmanlääketieteellisiä korjauksia. Joidenkin kohdallatransseksuaalisuushoitoihin olisi sekä tarvetta että halua,mutta niihin ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta, jollointransvestiittielämä on seuraavaksi toimivin vaihtoehto.Toisaalta taas joku transseksuaali saattaa keskeyttäähoidot, koska on sitä mieltä, ettätransvestiittielämän moniulotteisuus antaa laajemmatmahdollisuudet ilmentää itseään. Tai joku, jolla"oikeasti" on transvestiitin sielu, hakeutuusukupuolenkorjaushoitoihin, koska on helpompaa olla mies TAI nainen,ei sekä että. Näissä tapauksissa ihminentoisinaan määrittelee itsensä tai tuleemääritellyksi transvestiitin tai transseksuaalin sijaantransgenderiksi.

Näin ollen transgenderiä voitaisiinkutsua myös esimerkiksi kokopäivätransvestiitiksi taitransseksuaaliksi, joka ei lähde hoitoihin. Transgenderelää siis jatkuvassa biologisen ja sosiaalisen sukupuolenristiriidassa; tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettätransgender itse kokisi tilanteensa välttämättäristiriitaiseksi. Transgendereiden keskuudessa ei voida tehdätarkkaa eroa toisaalla transvestiitteihin ja toisaallatransseksuaaleihin.

Muualla maailmassa transgender-nimitystäkäytetään myös sukupuolivähemmistöjenyleisnimikkeenä, minkä minä puolestani edelläehdotin suomennettavaksi siinä merkityksessä termillätranssukupuolinen

2.2.8. She-malet

She-male on henkilö, jolla on sekäpenis että rinnat ja hän kokee tämän fyysisensukupuolikaksinaisuuden sopivan identiteettinsä. She-malehenkilön fyysinen sukupuolikaksinaisuus on itse hankittua -esimerkiksi biologinen mies kehittää itselleen rinnatharjoittamalla yksipuolisesti rintalihaksia, hormonihoidolla taileikkauttamalla silikonirinnat. (Huuska, 1999)

2.2.9. Drag queenit

Drag queeniksi määritelläänmies, joka pukeutuu naiseksi show-mielessä, usein enemmäntai vähemmän ammattimaisesti, ja on tyyliltäänfeminiininen spektaakkeli. Seksuaalisissa alakulttuureissa ädrag queenien asema on vertaansa vailla oleva uniikki (Pulkkinen,1994, 180). Myös Butlerilla on ollut sanansa sanottavanadrageista: "Onko drag sosiaalisen sukupuolen imitaatio, vai onkoniin, että drag dramatisoi ne eleet, joilla sosiaalinensukupuoli yleensäkin saatetaan voimaan?" (Butler 1990,137)

Mikäs sitten erottaa transvestiitin jadrag queenin? Ehkä joku ero transvestiitin ja drag queeninvälillä on se, että transvestiitti tyttöilee ensisijassa itsensä tähden vaikka saattaakinmielellään ilmentää sitä puoltaitsestään muillekin, mutta drag queenien kohdalla korostusnäyttää selvästi olevan se, että sitätehdään muille, ei itselle.

Suomessa ja muuallakin Euroopassa onyleistä, että transvestiitit löytyvätheteroseksuaalista elämää elävien joukosta, kuntaas drag queenit tulevat (miltei) aina homoalakulttuurista. Miksitämä jako on usein niin silmiinpistävänselkeä, on mielenkiintoinen, mutta sen selittämiseksitarvitaan toinen tutkimus.

Suomessa on useitakin tunnettuja drag queenartisteja ja ryhmiä, heistä voisi mainita Les Boys´n(jotka laulaa omalla äänellään, jumalaisesti),Morganin ja Les Femmes´n, Apres Rasage´n, Sirkka Tällilienee kaikille television katsojille jo tuttu, julkisuutta ovatviime vuosina saaneet myös Miss Draq queen &endash;kisat, joissaviime vuonna voiton vei kotiin Miss Barbie ja edellisenä vuonnaHeikki.

2.2.10. Drag kingit

Drag-rintaman uudet tulokkaat ovat drag kingit,jotka ovat naisten usein karrikoidustikin tekemiä miesroolejashowesityksissä tai muissa rooli-iloitteluissa. Drag-kuningasvoisi olla vaikkapa yleisölle esiintyväperformanssitaiteilija. Ilmönä drag kingit eivät itseasiassa kuitenkaan ole niin uusi: mm. ooppera- ja elokuvarooleissaoli vuosisadan vaihteessa suurtakin muotia se, että naisetnäyttelivät myös miesrooleja.

Tuija Pulkkinen vertaa seksuaalistenalakulttuurien drag kingejä "mieheksi huvinkin systemaattisestipukeutuviin ja roolikäyttäytyviin naisiin" ja toteaa,että jälkimmäiset eivät tule yleensäluokitelluksi erilleen muista butch-naisista (Pulkkinen 1994,180).

Itse olen nähnyt ainoastaan yhdenesiintyvän Drag King &endash;ryhmän ItisSeventeen´n.

2.2.11. Androgyynit

Ihmiset eivät olepelkästään joko feminiinisiä tai maskuliinisia,vaan he voivat olla myös sekä hyvin maskuliinisia ettähyvin feminiinisiä (Jukka Lehtonen, 1997).Androgyynisyydessä yhdistyy samassa ihmisessä runsaastisekä maskuliinisena että feminiinisenä pidettyjäominaisuuksia, ulkomuodossa tai persoonallisuudessa.Androgyynisyyteen liittyy se, että halutaan olla korostamattavain oman sukupuolen käytöstapaa ja pukeutumista.Androgyynisyys näyttää olevan tällähetkellä yleistä ja lisääntyy varmaan edelleensukupuoliroolien yhä väljentyessä. Varsinkin nuoremmatihmiset ovat jo useita vuosia ihailleet sekä androgyynejäpop- ja rock-tähtiä että androgyynisiäystäviä, tuttavia ja ihastuksen kohteita. (Maarit Huuska,1996)

Androgyynin vastakohta, jolla on hyvinvähän sekä maskuliinisia että feminiinisiäominaisuuksia, on sukupuoleltaan neutri (Jukka Lehtonen 1997).

2.2.12. Genderblendaajat

Genderblendaaja elää taikäyttäytyy niin, että ympäristö erehtyyhänen sukupuolestaan (Jukka Lehtonen 1997, 20), jolloin muutihmiset saattavat tulkita genderblendaaja-naisen mieheksi jagenderblendaaja-miehen naiseksi, vaikka henkilö eivälttämättä itse koekaan sukupuoliristiriitaa.Sukupuolikoodien sekoittelu voi olla tällöin varsintietoista, vaikkakin on varmasti niitäkin genderblendaajia,joille sukupuolensekoittelu ei ole omaa valintaa. Genderblendaajatnäyttävät niin selvästi omalle sukupuolelleasetettujen odotusten vastaiselta, että he sananmukaisestisekoittavat sukupuolia. Genderblendaaminen näyttäänykyään olevan varsinkin nuorison keskuudessa. jolloinsaman ihmisen olemuksessa on tyylissä yhdistyvät sekämiehisinä että naisellisina pidettyjä piirteitä.Muiden ihmisten on vaikeaa tai mahdotonta tulkita gender blenderinsukupuolta. Taiteiden maailmassa genderblendaus ei olemitään uutta, mikä onkin ollut jo monille sukupolvilleihailun ja kauhistuksen kohteena.

2.2.13. Gender fuckerit

Gender fuckilla tarkoitetaan tahallistasukupuolella härnäämistä, kun sukupuolistatehdään tarkoituksella pilaa. Se onvälinpitämättömyyttä tai provokaatiota,jossa ylitetään ja samalla tehdäännäkyväksi sukupuolisäädyllisyyden rajat,yhdistämällä yhteensopimattomia symbolisesti vahvastilatautuneita sukupuolikoodeja (Huuska 1999).

Gender fuckin takana on usein kahteen toisensapoissulkevaan sukupuoleen jaetun kulttuurin kyseenalaistaminen ja senkustannuksella hupailu. Voisi sanoa, että se onsukupuolipoliittisesti motivoitunutta sukupuolikoodien sekoittelua,jossa tietoisesti halutaan purkaa käsitystä kahden"vastakkaisen" sukupuolen olemassaolosta. Gender fuckia voisi ollaesimerkiksi se, että biologinen mies jättäärintakarvat näyttävästi esille mekon anteliaastakaula-aukosta.

Sukupuoli-identiteettiin jaseksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä pohdittaessa ontärkeää ymmärtää, että on kaksieri asiaa mitä sukupuolta ihminen on ja mikä on hänenseksuaalinen suuntautumisensa. Ne ovat toisistaan riippumattomiasiinä mielessä, että sukupuoli-identiteetistä eiautomaattisesti voi päätelläseksuaali-identiteettiä tai päinvastoin.

Tässä yhteydessäseksuaalisuudesta on tarkoitus käsitellä sen kahtaalateemaa, ensin seksuaalisen halun kohteen perusteella tehtyäjakoa heteroseksuaaleihin ja seksuaalivähemmistöihin elihomo- ja biseksuaaleihin, jonka tässä olen siis koonnut"seksuaalinen suuntautuminen" &endash;alaotsikon alle, ja toiseksijoitakin ns. eroottisia lisämausteita.

Jotta seksuaalisuus ei jäisi aivan niinkapealle tarkastelulle, lainaan tähän pätkänsiitä, mitä Kontula ja Haavio-Mannila ovat kirjoittaneetseksuaalisesta halusta: "Intohimoinen rakkaus voidaankäsitteenä erottaa seksuaalisesta halusta. Biologisenailmiönä seksuaalinen halu tähtääsukupuolivietin tyydyttämiseen ja jälkeläistensaamiseen. Sen välineenä on sukupuolinen kiihottuminen janautinto. Seksuaalinen halu, etenkin sen toteuttaminenkäytännössä, määräytyy myössosiaalisesti ja tiedollisesti. Yksilön sosiaalinenympäristö vaikuttaa suuresti hänen seksuaaliseenkäyttäytymiseensä. Yhteiskunta ja sen kulttuuri jokokannustavat tai kieltävät tiettyjä sukupuolihaluntyydyttämistapoja. Tiedollisesti eli kognitiivisesti haluntoteuttamiseen vaikuttavat ihmisen lapsuudessa ja nuoruudessahavaitsemat ja oppimat seksuaalisen käyttäytymisen mallit."(Kontula ja Haavio-Mannila 1995, ??)

3.1. Seksuaalienemmistö

Seksuaalienemmistö on käsitteenäväljä, usein viitataan heteroseksuaaleihin, mahdollisestins. normiheteroihin. Jotain "normaalia ja itsestäänselvää, ei poikkeavaa". (Kaija Kurkela, kirjeenvaihtoa1999)

3.1.1. Heteroseksuaalit

Ei kai sitä heteroseksuaalisuuttamääritellä? Vai tarvitseeko? Määritelmäei (yllättäin?) osu käteen seksuaalisuuttakäsittelevistä perusteoksista.

Heteroseksuaalisuutta voisimääritellä vaikkapa seuraavasti: eroottista jaemotionaalista vetovoimaa eri sukupuolta oleviin. Hetero ihastuu,rakastuu, kohdistaa seksuaaliset halunsa sekä tarpeensaläheisyyteen, hellyyteen ja/tai parisuhdekumppanuuteenpääasiallisesti hänen itsensä kanssa erisukupuolta oleviin ihmisiin. (Huuska 1999)

Suvi Ronkainen (1997, 36) kirjoittaa:"Heteroseksuaalisuus ei ole oikeastaan seksuaalinen identiteetti vaanitsestäänselvyys. `Kaikki´ ovat heteroita jopasiinä määrin, että puhuessamme rakkaudesta jaseksuaalisista suhteista meidän ei tarvitse laittaa sanaa heteronäiden eteen. Heterous on oletusarvo, normaliteetti, tausta,jota emme edes huomaa, mutta jonka suhteen lesborakkaus taibiseksuaalisuus erottuvat. Lisäksi heterous ei oleensisijaisesti seksuaalisuutta, ei oikeastaan edes suhteita vaan´normaalia, tavallista elämää´". (SuviRonkainen 1997, 36)

Lainaan tässä myös Pia Purraa:"Käsityksiämme maailmasta ja niihin osallistuvistaihmisistä ja heidän rooleistaan ohjaavat kulttuurisetskriptit tai skeemat. Skriptit ovat eräänlaisiakognitiivisia käsikirjoituksia siitä, miten tietyssätilanteessa toimitaan, kuka tekee mitäkin ja missäjärjestyksessä. Sitä miten ja kenen kuuluu toimia, kunmies ja nainen kohtaavat ja kiinnostuvat toisistaan ohjaa skripti,jota nimitän heteroseksuaalisen kohtaamisen skriptiksi.Tämän kulttuurisen skriptin mukaan mies on se, joka johtaatoimintaa, mies tekee aloitteet ja siirrot, mies hakee tanssiin, miespyytää päästä saatolle, mies suutelee, miespyytää puhelinnumeroa ja mies kosii. Naisentehtävä on olla passiivinen, valloitettava kohde. (1998,77)

Ei tainnut tehdä heteroseksuaalisuudenmäärittelylle oikeutta, vai? Näin vaikeaa se on.Yllätä minut ja lähetä minullekäypäinen määritelmä!

3.2.Seksuaalivähemmistöt

Seksuaalivähemmistöihin luetaantämän määritelmän mukaan homoseksuaalit elihomomiehet ja lesbot, sekä biseksuaalit.

Seksuaali-identiteetistä puhuttaessa useinajatellaan, että heteroseksuaalisuus on tunne, muutseksuaali-identiteettien katsotaan helposti edellyttäväntekoja. Tällaiselle ajattelulle ei ole edellytyksiä.:biseksuaali on biseksuaali silloin kun löytäätämän identiteettinsä eikä vasta sitten kun ontehnyt biseksuaalisia tekoja, aivan kuten hetorokin voi olla heteroilma ainoaakaan seksuaalista tekoa.

Toisaalta taas, kuten Kontula &Haavio-Mannila toteavat, seksuaaliseen vähemmistöönkuulumisen kannalta keskeinen asia on seksuaalinen identiteetti.Tiettyjä asioita kokeneesta henkilöstä ei tuletämän ryhmän tai vähemmistönjäsentä ellei hän itse koe tämänkäytöksen kuuluvan oman identiteettinsä osaksi.(Kontula ja Haavio-Mannila, 1993, 249)

3.2.1. Homoseksuaalit

Homoseksuaalisuus on eroottista jaemotionaalista vetovoimaa samaa sukupuolta oleviin. Homo tai lesboihastuu, rakastuu, kohdistaa seksuaaliset halunsa sekä tarpeensaläheisyyteen, hellyyteen ja/tai parisuhdekumppanuuteenpääasiallisesti hänen itsensä kanssa samaasukupuolta oleviin ihmisiin. (Huuska 1999) Homoseksuaali-termin allemahtuvat niin miehet kuin naisetkin. Kun halutaan yhtä aikaailmaista sekä sukupuolta että seksuaalista suuntautumista,voidaan puhua lesboista (homoseksuaalinen nainen, emotionaalinen jaseksuaalinen halu kohdistuu naisiin) tai homomiehistä.

Kaikki eivät pidä homoseksuaali tailesbo -sanoista tai eivät muuten vaan identifioidu niihin,vaikka määritelmän mukaan voisivatkin pitäätermiä omanaan. Toisinaan kuulee lesbojen sijaan puhuttavanesimerkiksi naista rakastavista naisista. Toisinaan, kunmiehellä on seksiä miehen kanssa, hän ei meilläitseään sen enempää homo- kuinbiseksuaaliksikaan, vaan on yksinkertaisesti vaikkapa mies jolla onseksiä miehen kanssa.

3.2.2. Biseksuaalit

Biseksuaalisuus on eroottista ja emotionaalistavetovoimaa sekä miehiin että naisiin ja/tai transihmisiin.Bi-ihminen voi ihastua, rakastua, kaivata hellyyttä,läheisyyttä, rakkautta, seksiä, kumppanuutta taijoitakin näistä sukupuolesta riippumatta tietyltäihmiseltä tai tietyiltä ihmisiltä. Jotkut biseksuaalitkokevat ihastuvansa itseään viehättäviin miehiinja naisiin, toiset kokevat ihastuvansa itseäänviehättäviin ihmisiin tai mieheyden ja naiseudenyhdistelmiin ihmisissä. Useimmiten biseksuaalia kiinnostaaeroottisesti enemmän jompi kumpi sukupuoli; toisinaanhäntä kiinnostavat yhtä paljon kummankin sukupuolenjäsenet. Biseksuaali voi myös kokea eroottisenkiinnostuksensa eri sukupuoliin joustavaksi ja muuttuvaksi erielämänvaiheissa. Silloin kun biseksuaali elääparisuhteessa, biseksuaalisuus ei sinänsämääritä parisuhteen muotoa; bi-ihmisten parisuhteetvoivat olla esimerkiksi pitkä- tai lyhytaikaisia, avoimia taiuskollisia, kuten heteroiden, homojen ja lesbojen parisuhteetkin.(Huuska 1999)

Lainaan tässä myös SuviRonkainen ajatuksia biseksuaalisuudesta: "Biseksuaalien seksuaalistaelämänkaarta kuvastaa joustavuus. Sekäitseymmärrys että seksuaalisuhteiden kuviot muuttuvatvoimakkaammin ajan myötä kuin homojen tai heteroidenelämässä. Lisäksi biseksuaalien´biseksuaalisuus´- kun ajatellaan biseksuaalienrakastumista, eroottista halua tai seksikumppanien sukupuolijakaumaa&endash; vaihtelee puhumattakaan siitä, millä tavoin heitse biseksuaalisuuttaan käsittelevät ja elävät.Joillekin henkilöille biseksuaalisuus liittyy yksinkertaisestiseksiin samalla kun yhteisöksi, johon sitoudutaan,nimetään lesbot tai homot. Toiselle henkilöllebiseksuaalisuus on ehkä tekniikkaa: ne seksuaaliset teot, joistasattuu nauttimaan, eivät katso sukupuolta. Kolmannellebiseksuaalisuus on syvää rakastumista sekä naisiinettä miehiin. Neljännelle biseksuaalisuus onheteroseksismin feminististä vastustamista samalla, kunhenkilö ehkä elää heteroseksuaalisessa suhteessa.Biseksuaalit ovat kirjava joukko!" (1997, 38-39)

Kathleen Bennet kiteyttääbiseksuaalisuuden seuraavasti: "Meillä ei ole selvääkriteeriä, ei rajaa, mikä määräisi, kuka onbiseksuaalinen ja kuka ei, - emmekä, mielestäni, edestoivoisi sellaista olevaksi. Biseksuaalisuus on orientaatio, jokakoostuu merkitysten varjopaikoista, rakkauden ja halunsiirtyvistä vektoreista. Se on nimettävissä vainidentifioimalla itse itsensä, mikä ei ole helppo tapasitoutua. Mutta tällä tavoin biseksuaalinen identiteettihaastaa dualismin." (1992, 225)

Seksuaalisuus on paljon muutakin kuinseksuaalinen suuntautuminen. Siihen kuuluu esimerkiksi erilaiseterotiikan "alalajit", joita tässä kutsunlisämausteiksi. Toisinaan sen ovat tekoja, toisinaan toiveita,toisinaan fantasioita. Mainitsen tässä joitakinlisämausteita, pääasiassa niitä, jotka helpostiihmisten mielissä menevät sekaisin transvestisuudenkanssa.

4.1. Fetisistisyys

Fetisisti kokee eroottista nautintoa taivoimakasta kokonaisvaltaista mielihyvää ollessaantekemisissä fetissinsä, tietyn esineen tai asian kanssa.Fetissi voi olla esimerkiksi materiaali (nahka, pitsi ?), esine(mikä tahansa) tai vaatekappale (korsetti, univormu?), ihmisenominaisuudet, piirteet tai ruumiinosat. Fetissiherättää voimakkaita kiihottavia mielikuvia, jotkavoivat suoraan liittyä eroottisiin fantasioihin tai ollaintensiivisiä mutta vaikeasti kuvattavia tunteita, mielikuvia jatunnelmia herättäviä (vertaa unien tunteisiin jatunnelmiin, joita usein on mahdotonta kuvata). Fetissi voi olla asia,joka kulttuurisesti on ladattu vahvalla symboliikalla - esimerkiksimusta nahka on yleinen fetissi, joka kulttuurisesti assosioituuvoimaan, valtaan ja hallitsevuuteen. Fetissi voi olla myösyksilöllinen, vain tietyn fetisistin mielikuvitusmaailmaanvetoava. Toisille ihmisille fetisismi on heidän seksuaalisessasuuntautumisessaan kaikkein keskeisintä, toisille se on osaseksuaalielämää tai lisänautinnon tuoja. Voidaanajatella, että taipumus ladata seksuaalisesti tiettyjäobjekteja on meissä kaikissa. Voisi väittää,että kulttuurissamme kaikkein yleisin fetissi tällähetkellä on sukupuoli, koska niin monet kokevat poissulkevastivain toisen sukupuolen jäsenet itseään kiihottaviksi.(Huuska, 1999)

4.2. Transvestinen fetisistisyys

Yksi fetisitisyyden muoto on transvestinenfetisistisyys, jolloin ristiinpukeutuminen voi myös olla yksieroottisen roolileikin toteuttamismuoto. Jotkut miehet pukeutuvatnaisten vaatteisiin, vaikkapa alusvaatteisiin tai pitkiin sukkiin,joko itsetyydytyksen tai muun seksuaalisen tyydytyksenyhteydessä. Silloin ei kyseessä ole transvestisuuseikä transseksuaalisuus vaan siis fetisistisyys, tarkemminsanottuna transvestinen fetisistisyys.

Miehiä, jotka saavat seksuaalistamielihyvää pukeutumalla naisten alusvaatteisiin,sukkahousuihin tai pitkiin sukkiin, lienee Suomessakin useitakymmeniä tuhansia. Se kohta, jossa transvestinen fetisistisyysloppuu ja transvestisuus alkaa (tai toisinpäin), on toisinaanvaikeasti määriteltävissä (vaikkakaan siiskaikilla transvestiitteilla ei transvestisuuteen liitykäänseksuaalista mielihyvää). Ehkä selkein konkreettinenero transvestiitin ja transvestisen fetisistin välillä onse, että fetisisti tavoittelee tällä keinoinpelkkää seksuaalista mielihyvää, jolloin hänyleensä haluaa riisua naisellisen vaateparren pois laukeamisenjälkeen. Useimmat naisten vaatteita käyttävätmiehet tietävät itse, kumpaan ryhmään kuuluvat.Vaikka rajan tekeminen transvestiitin ja transvestisen fetisistinvälille saattaa toisinaan tuntua hiusten halkomiselta,henkilön itsensä kannalta saattaa kuitenkin olla hyvinkintärkeää löytää oikeamääritelmä.

4.3. Transdiggailu

Transdiggari on henkilö, joka kokeeemotionaalista ja eroottista kiinnostusta erityisestitransihmisiä - esimerkiksi transvestiitteja, transseksuaaleja,transgendereitä, she-maleja tai interseksuaaleja - kohtaan.Transdiggari saattaa kokea eroottisesti puoleensavetäväksisen, että samassa ihmisessä yhdistyy häntäkiehtovalla tavalla maskuliinisiksi ja feminiinisiksi kulttuurissammemääriteltyjä ominaisuuksia. Transdiggari saattaamyös ihastua ihmisiin, jotka hän kokee toisaalta miehiksija toisaalta naisiksi. (Huuska 1999)

4.4. Ekshibitionistisyys

Ekshibitionistille tuottaa eroottistamielihyvää omien ruumiinosien, ruumiinmuotojen taiseksuaalisen toiminnan tarkoituksellinen paljastaminen toistenihmisten katseille. Ekshibitionisti voi paljastaa ruumiinosia ja-muotoja yhtä hyvin riisuutumalla kuin pukeutumallakin,esimerkiksi minihameeseen, läpinäkyviin vaatteisiin taitiukkoihin farkkuihin. Ekshibitionismissa nautintoa voi myöstuottaa toisten katseiden kohteena oleminen tai tietoisuus toistenläsnäolosta masturbaation tai seksin aikana. Vastuullinenekshibitionisti on tietoinen siitä, että hänekshippaillessaan voi käyttää valtaa hallitsemallatoisten ihmisten tilaa, näkökenttää taiyksityisyyttä esiintymisellään. Huomaavainenekshippari toteuttaakin eroottisuuttaan muut huomioiden, esimerkiksiesittäytyen vain vapaaehtoiselle ja roolileikissä mukanaolevalle yleisölle. (Huuska 1999)

Yksi ekshibitionismin muoto on huomionhakeminen vaatteiden ja muun tyylin avulla. Jonkun miehenekshibbailun tarvetta saattaa tyydyttäänäyttäytyminen muiden joukossa naiseksi pukeutuneena.Olennaista ei hänelle kuitenkaan ole nimenomaan juuri naisenulkoasun valitseminen, saman tarpeen saattaisi tyydyttääliikkuminen vaikkapa avaruusolion näköiseksilaittautuneena. Tärkeintä on että saanäyttäytyä ja että tulee nähdyksi.

4.5. Voyeristisuus

Voyeristisuus ei liity transvestisuuteen, muttakoska edellä käsiteltiin ekshibbailua, niin otetaan sittenvoyeristitkin täydentämään eroottistenlisämausteiden kirjoa. Siis:

Voyerismissa eroottista mielihyväätuottaa toisten ihmisten ruumiinosien, ruumiinmuotojen taiseksuaalisen toiminnan, esimerkiksi seksin tai masturbaation,katseleminen. Katselemisesta saatavaa seksuaalistamielihyvää voi toteuttaa elokuvien, teatterin taipornografian välityksellä, fantasioissa,seksileikeissä toisten ihmisten kanssa ja autoerotiikassa. Osakatselemiseen liittyvää nautintoa saattaa olla katsottavaanhenkilöön tai henkilöihin samaistuminen. Huomaavainenvoyeristi ottaa eettiset näkökohdat huomioon, jos hännauttii erityisesti katsellessaan ihmisiä, jotka eivättiedä olevansa katsottavina. (Huuska 1999)

4.6. Sadomasokistisuus

Sadomasokisti saa eroottista nautintoa toisenalistamisesta tai alistetuksi tulemisesta, kivun kokemisesta taituottamisesta roolileikeissä. Sadomasokismi ei oleväkivaltaa vaan vapaaehtoista ja nautinnollistavaltaleikkiä, johon voi kuulua esimerkiksi kuvitteellisiarooleja ja rooliasuihin pukeutumista, mielikuvia, sanallistanöyryytystä, solvauksia tai uhkauksia, sitomista,kuritusta, viiltelyä tai ruoskintaa. Sadomasokismissa henkinentai ruumiillinen alistaminen ei ylitä osallistujiensietokykyä, vaan osallistujat sopivat yhdessä roolileikinsisällöstä ja turvasanoista. Turvasanoilla voijännitteen katoamatta ohjailla tapahtumia, esimerkiksikeskeyttää leikin tai lisätä senintensiteettiä. Jos osallistujien sietokyky (esim. kivun tainöyryytysten suhteen) ylitetään, kyse ei oleenää sadomasokismista vaan väkivallasta.Sadomasokististen roolileikkien voikin ajatellaedellyttävän erityistä luottamusta,yhteisymmärrystä ja sopimista osallistujien kesken.Henkilöstä, joka on erityisen mieltynyt alistamiseen,voidaan käyttää käsitteitä sadisti, aktiivi,top ja alistetuksi tulemisesta nauttivasta masokisti, passiivi jabottom. Passiivi käsite alistuvasta osapuolesta on kuitenkinsiinä mielessä harhaanjohtava, että alistuvaosapuolihan aktiivisesti toteuttaa fantasioitaan ja kontrolloi kokoajan roolileikkiä turvasanoilla. Sadomasokistiset unet jafantasiat sekä seksikäytännöt ja mielikuvat kuten"toisen ottaminen" tai "otetuksi tuleminen" tai "antautuminen" jakivusta nauttiminen, esimerkiksi fritsujen muodossa, ovat hyvinyleisiä. Jokainen voikin itse päättää,milloin sadomasokismi on hänelle niin tärkeä osahänen omaa seksuaalisuuttaan tai identiteettiään taimilloin hän samaistuu niin paljon SM-osakultturiin, ettähaluaa määritellä itseään sadomasokismiinliittyvillä käsitteillä. (Huuska 1999)

Olen maininnut SM:n tässäyhteydessä siksi, että monilla SM:stäpitävillä miehillä SM:n kiihottavin puoli oneläytyä naisen rooliin, omaksua SM:ssä niitäominaisuuksia, jotka stereotyyppisesti liitetäännaiseuteen. Tämäkin on transvestisuudesta irrallinenilmiö.

4.7. Autoerotiikka

Autoerotiikka on eroottista nautintoa, jotaihminen saa omasta ruumiillisuudestaan, aistillisuudestaan jamielikuvituksestaan. Autoerotiikassa seksuaalistamielihyvää voivat tuottaa unet, fantasiat, kuvitelmat, omanruumiin katseleminen, kosketteleminen haistelu tai maistelu,masturbaatio, pukeutuminen ja riisuutuminen tietyllä tavalla,itsensä ja muiden kuvitteleminen kiihottaviin rooleihin.Fantasioissaan voi ylittää ajan, paikan, henkilöidenja omien moraalikäsitysten rajoja ja nauttia sellaisestakin,mikä todellisuudessa ei olisi itselle mahdollista toteuttaa.Autoerotiikka on myös käytännössä lähesaina turvaseksiä. Kulttuurissamme autoerotiikka arvotetaantoisinaan vähempiarvoiseksi korvikkeeksi "oikealle seksille"toisen ihmisen kanssa. Ei ole kuitenkaan mielekästä asettaaarvojärjestykseen erotiikkaa toisen ihmisen kanssa jaautoerotiikkaa - jos pitää ruisleivästä, ei kaiole kiellettyä nauttia myös ranskanleivästä.(Huuska 1999)

Autoerotiikan sisällyttäminentähän katsaukseen perustuu siihen, että useimpienmiesten fantasiamaailmaan kuuluu fantasia naiseksi pukeutumisesta /pakottamisesta pukeutumaan naisten vaatteisiin. Joillakin se onfantasia, jonka haluaa säilyttääkin sellaisena,joillekin se on toteutumista odottava haave. Oli kummin vain, eikyseessä automaattisesti suinkaan ole orastava transvestisuus.

Edellä olevatmääritelmät ovat vain yksi vaihtoehto avatakäsitteiden sisältöä eivätkä varmastikaikin osin tee oikeutta kohteelleen &endash; monipuolistenilmiöiden määritteleminen lyhyesti mutta kattavasti onylivoimainen tehtävä.

Em. luetteloa transvestisuuteen toisinaansekaantuvista eroottisen ilmaisun muodoista voisi varmaan jatkaa,tuskin luettelosta koskaan valmista tuleekaan ilmiöidenjakaantuessa yhä tarkemmin ja tarkemmin määriteltyihinalalohkoihin. Mutta ehkä tämä jo riittääkertomaan, mistä transvestisuudessa on / ei ole kysymys.

Välillä täytyypysähtyä ihmettelemään, mihin me oikein kaikkianäitä määritelmiä tarvitsemme - mitäenemmän sukupuoli-identiteetin ilmentämistä tutkii,sitä enemmän määrittelyjä ja lokeroitasyntyy. Kaikkia määritelmiä ei ole tarpeen tuntea,tavoitteena on ollut luoda katsaus seksuaalisuuden ja sukupuolisuudenmoninaisuuteen ja monitasoisuuteen. Luokittelu ei siissinänsä ole oleellista ja toisinaan se voi ollahaitallistakin.

Sanat ovat kuitenkin ilmaisun jaymmärtämisen välineitä. Monelle ontärkeää löytää erilaistenmäärittelyjen rajoja, jotta saisi selvääsiitä, mikä oikein itse on. Toisinaan erimääritelmien erot voivat ensilukemalta tuntua hiustenhalkomiselta, mutta lähemmin tarkasteltuna ne saattavatosoittautua hyvinkin merkityksellisiksi.

Toisaalta, määritelmien kanssa voikäydä kuten minulle: mennessäni Transtukipisteelletöihin mietin mikä on transvestiitti tai mikä ontransseksuaali. Lähtiessäni sieltä kysymykseni olimikä on nainen ja mitä on miesä

TyöskennellessäniTranstukipisteeltä törmäsin toistuvasti samoihintransvestisuutta koskeviin kysymyksiin. Tässä niistäjoitakin vastauksineen

6.1. Kuinka paljon transvestiittejaon?
Määrän tutkiminen on vaikeaa, koska ilmiö on niinmoniselitteinen ja eri tavoin koettu, eikä tietotransvestiittien määrästä ole loppujen lopuksimyöskään ole kovin oleellinen. Tutkimuksia onkuitenkin tehty. Amerikkalaisessa tutkimuksessa (Coleman, Tapestry76/96) arvioitiin, että joka 10. mies kokeemielihyvää, seksuaalista tyydytystä taistressistä rentoutumista pukeutumalla naisten vaatteisiin.Tuoreimmissa tutkimuksissa on arvioitu, että noin kaksiprosenttia miesväestöstä on transvestiiteja. Suomenkokoisessa väestöpohjassa se tarkoittaisi osapuilleen50.000:ta transvestiittia.

6.2. Pukeutuuko transvestiitti jokapäivä naisten vaatteisiin?
Transvestisuuden intensiivisyys vaihtelee. Toisessaääripäässä on transvestiitti, jokapäivisinkin pitää naisten vaatteita niin paljon kuinmahdollista vaikkapa muiden vaatteiden alla ja sitten iltaisin kotiinpäästyään pukeutuu naiseksi kokonaan. Toisessapäässä on transvestiitti, joka laittautuu muutamankerran vuodessa ja silloin kunnolla. On myös kaikkea siltäväliltä. Transvestiittien tarve osa-aikatyttöilyyn eiole vakio. Joillakin tarve on suurimmillaan kesäisin:ensimmäisten kukkamekkojen ilmestyessä näyteikkunoihinon vaikea odottaa tilaisuutta päästä mukaan, kun taastalven aikana hiljaiselo on helppoa. Joillakuilla on toisinpäin:kesä kyllä menee, kun on kevyt olla muutenkin, mutta syksyja pimeät illat tuovat pahoja masennuksia, jollei tilaisuuksia"transsuiluun" löydy.

6.3. Ovatko transvestiitit miehenäkinnaisellisia eleissä ja puhetyylissä ja muutenkin?
Transvestiittimiesten arkiroolien variaatio on yhtä laaja kuinmiesten ylipäätäänkin. Tapaamasi ns. naisellinenmies voi olla sukupuoli-identiteetiltään tai seksuaalisiltamieltymyksiltään aivan mitä vain.

6.4. Miksi transvestiitit pukeutuvat niintökerösti, että heidät erottaa kadulla?
Monet transvestiitit eivät erotu muista kadulla kulkijoista -kuinka voisi huomata niitä, joita ei huomaa? Se, kuinkaselvästi transvestiitti erottuu naisista, riippuu esimerkiksisiitä, kuinka kauan asiaa on opeteltu. Kadulla erottuminen voimyös johtua siitä, että kaikki transvestiititeivät haluakaan esittää naista täydellisesti,vaan jotkut haluavat säilyttää luonnollisenäänenkorkeutensa tai oman kävelytyylinsäeikä heitä haittaa tulla tunnistetuksi "miehenä, jokapukeutuu naiseksi". Raja genderblendareihin tulee joidenkin kohdallaepäselväksi - jotkut transvestiitit viestivättahallaan yhtä aikaa feminiiniä ja maskuliinia.

Sitä paitsi. Tarvitseeko transvestiitinolla kauniin naisen stereotyyppi, eiväthän biologisetkaannaiset pidä sitä automaattisesti velvollisuutenaan.Osa-aikatyttöily auttaa pääsemään hetkeksieroon syntymäsukupuolen määrittelemästäroolista, jolloinka antoisinta on saada itsemääritellä roolinsa edes silloin. Tärkeintäon löytää se mitä itse haluaa, eikä semitä muut odottavat. Ei tarvitse olla objektiivisesti jaabsoluuttisesti kaunis, tärkeää on ilmentääitseään itselleen omimmilla tavoilla jalöytää asioita, jotka tuntuvat itsestähyvältä riippumatta siitä, mahtuvatko ne naisen taitransvestiitin stereotyyppiin tai johonkin muuhun valmiiksimääriteltyyn kuvaan. Monilla transvestiiteilla on kuitenkinvaltava kunnianhimo hioa naisrooliaan harjoittamalla ulkomuodonlisäksi myös naisellisia eleitä ja intonaatiota.Heitä ei kadulla tunnista transvestiitiksi muidenvastaantulijoiden joukosta.

6.5. Mihin transvestiitit naiseksipukeutumisellaan tähtäävät?
Tavoitteet ja tarpeet ovat hyvin erilaiset. Joillekintransvestiiteille on tärkeää saada liikkua muidenjoukossa tyttöillessään. Joillain on tarve sulautua"tavallisten" naisten joukkoon. Joku toinen taas toivoo erottuvansamuista naisista vaikkapa kaikkein parhaimman näköisenätai tietoisesti viestittäen olevansa ei nainen vaan mies, jokaon pukeutunut naiseksi. Transvestisuus on monellemerkittävä tapa purkaa stressiä: naisen roolin avullavoi purkaa arkiseen elämään ja sen rooleihinliittyviä paineita ja irrottautua miehisen roolin asettamistavaatimuksista, koska he pitävät tunteesta, jonkaosa-aikatyttöily kaikkineen tuo. Tai vaatteilla flirttailullavoi tuoda elämään iloa jajännittävyyttä. Jotkut tyttöilevätainoastaan yksin ollessaan. Monille heistä se tuntuukäytännön pakolta, koska muiden joukkoonlähteminen on pelottavaa. Joillekin se tuntuu omimmalta tavaltatoteuttaa transvestisuutta; tarvetta yleisöön ei itsen taikumppanin lisäksi ole. Eräs transvestiittimääritteli osa-aikatyttöilyä omalla kohdallaanyksinkertaisesti näin: tulee rentoutunut olo ja on mukava tunteaitsensä sieväksi.

Maya Kerosuo on tehnyt gradunsatransvestisuudesta. Hänen tutkimukseensa osallistui 37transvestiittia ja 18 transgenderistiä ja tutkimus toteutettiinpostitetun kyselylomakkeen avulla. Motiiveista tärkeimmiksiKerosuo löysi tunteiden ilmaisemisen, roolihelpotuksen jaidentiteettiaspektit. (Kerosuo 1998)

6.6. Mistä transvestisuusjohtuu?
Ovatko transvestiitiksi tulleen miehen vanhemmat lapsena toivoneetmieluummin tyttöä, ja sitten käy näin? Voisivatkovanhemmat kasvattaa poikiaan jotenkin niin, ettei heistä tulisi/ ei tulisi transvestiitteja? Johtuuko transvestisuus dominoivastaäidistä ja etäisestä isä-suhteesta?

Koska sukupuoli-identiteetti perustuutunteeseen, sen syntymisen selvittäminenylipäätäänkin on vaikeaa. Transvestisuudenalkuperää on maailmalla paljon tutkittu, muttapitävää selitystä ei ole vielälöytynyt. Tällä hetkellä tutkimuksen painopistenäyttää siirtyneen psyykkisistä jakasvatuksellisista tekijöistä fyysisiin tekijöihin -viimeksi on tutkittu mm. geenien ja hormonien merkitystä.Transvestiittien kromosomisto ja hormonitoiminta eivättähänastisten tutkimusten valossa kuitenkaan poikkeavaltaväestöstä.

Asiaan perehtyneiden tutkijoiden keskenvallitsee yksimielisyys siitä, että transvestisuus onpysyvä ominaisuus - intensiivisyys saattaa vaihdella ja voitulla vuosienkin mittaisia jaksoja, jolloin transvestisuus onunohduksissa, mutta taipumus pysyy. Siitä ei voi itse parantaaitseään, eikä lääketiedekään voitarjota asiaan parannusta. Ja miksi pitäisi?

6.7. Miten transvestiitiksi tullaan?
On varmaan tuhat tapaa miehen löytää korsetin allasykkivä naisen sydän. Elämäntilanne, itsetunto jaelämänkokemukset vaikuttavat siihen, mitä, miten jamilloin ihminen ylipäätään itsestäänlöytää ja mitä siitä uskaltaa ja voi ottaamukaansa. Transvestisuuden tunnustamiseen - edes itselleen - onihmisillä hyvin erilaiset mahdollisuudet, mikä johtaamonenlaisiin elämänkulkuihin. Identiteetin kehittyminen eiole staattinen olotila vaan elämänmittainen prosessi.

Transvestisuus on ilmiönä laajaja moni-ilmeinen ja se sisältää toisistaan kovinkinpaljon eroavia elämisen muotoja. Sen vuoksi senmäärittelykin on vaikeaa eikä siitä voida sanoajuuri mitään, mikä olisi tosi kaikkientransvestiittien kohdalla.. Usein transvestisuusmääritellään pukeutumisen kautta: transvestiittion mies, joka pukeutuu naiseksi. Tämämääritelmä ei ole aivan väärä muttapainottaa epäolennaista asiaa. Pukeutuminen on yksinäkyvistä keinoista ilmentää sukupuolta, muitakeinoja ovat esimerkiksi eleet, kävelytapa ja puhetyylisekä hiukset ja meikkaus. Näiden ulkoisten piirteidenpainottamisen sijaan transvestisuutta tulisi tarkastella ennemminkinsisäisistä lähtökohdista käsin.

Vaatteiden kautta saatu mielihyvä eitransvestiitilla välttämättä liity siihen,että ne ovat nimenomaan naisten. Ennemminkin on kysymyssiitä, että naisille suunnitellut vaatteet ovat useinkauniimpia, värikkäämpiä jamiellyttävämmän tuntuisia, ja ne mahdollistavatlaajemman ja persoonallisemman tyylillisen itseilmaisun. Naistenmieltymystä vaikkapa pehmeisiin materiaaleihin tai eroottisiinalusvaatteisiin pidetään luonnollisena. Kuitenkin myösmonen miehen mielestä jonkin perinnäisesti naisten vaatteenmateriaali, vaikkapa silkki, tuntuu iholla mukavalta, tai korsetinrutistus silloin tällöin tuo elämään mukavanlisän. (Toisaalta, miesten normialusvaatteet eivättavallisesti ole varsinaisesti eroottisia tai edes esteettisiä.luulisi että monet nauttisivat esteettisestäalusvaatekerrasta paitsi itsenä myös kumppaninsapäällä, sukupuoleen katsomatta.) Kyse on siisasioista, jotka ovat naisille sallittuja ja suorastaan toivottuja,mutta joiden rajaaminen yksinomaan naisten oikeudeksi tuntuutarkemmin ajateltuna keinotekoiselta.

7.1. Elämänkaari

Suuri osa transvestiiteista muistaa jo allekouluikäisenä samastuneensa joissain asioissatyttöihin ja lainailleensa sisarten vaatteita. Amerikkalaisentutkimuksen mukaan 44 % muistaa taipumuksen alkaneen alle10-vuotiaana, 44 % teini-ikäisenä ja reilut 10 % 18ikävuoden jälkeen. Keski-ikä pukeutumisenaloittamiselle oli ko. tutkimuksen mukaan 13 vuotta. (Coleman,Tapestry 76/96)

Usein transvestiitti koettaa 10 - 20 vuottatukahduttaa tämän puolen itsestään. Tarinat,joissa vaatekerta ja muut asiaan kuuluvat tarvikkeet on poltettu,myyty ja lahjoitettu pois moneen kertaan, ovat tavanomaisia.Syyllisyys, häpeä ja sairauden pelko johtavat monenlaisiinparannuksenteko- ja parantumisyrityksiin.

Uskallus ja ulostulo ympäristölleajankohtaistuvat monilla kriisien jälkeennelissäkymmenissä, kun itsensä hyväksyminen jaitsetunto mahdollistaa sen. Ulostulolla tarkoitetaan tässäsitä prosessia, jossa henkilö oppiihyväksymään oman transvestisuutensa ja alkaa toteuttaasitä ilman jatkuvaa pelkoa ilmitulemista. Ensimmäinen askelon vaikea, mutta sen jälkeen tilanne helpottuu yleensänopeasti, ja alun vaikeutta on myöhemmin hankala edes oikeinymmärtää.

7.2. Yhteiskunnallinenelämäntilanne

Tuen piiriin tulevat transvestiitit ovatuseimmiten keskimääräistä paremmin koulutettuja(insinöörejä, juristeja,lääkäreitä, yrittäjiä); suurin osa ontyöelämässä. Kyse lienee siitä, ettäkynnys lähteä asian kanssa liikkeelle on sitäkorkeampi, mitä vaikeampi elämäntilanne muutoinkin on.Sen johdosta "ulos" tulevat ne, joilla elämäntilanne onmuuten hyvä ja joiden itseluottamusta transvestisuus ei murenna,vaan kenties jopa vahvistaa sitä. Voisi olettaa, ettäkoulutuksen myötä myös suvaitsevuus kasvaa ja paineetpienenevät ja tulee henkistä joustavuutta ilmaistaitseään mahdollisimman kokonaisesti.

Paradoksaalisesti tässä kuten monessamuussakin yhteiskunnan palvelumuodossa tuen ulkopuolellejäävät ne, joilla vaikeudet ovat suurimmat. Yhteydenottaminen esimerkiksi Transtukipisteeseen merkitsee sitä,että ensimmäinen askel kohti itsensähyväksymistä on otettu. Mutta kuinka tavoittaa ne, joillaei ole voimia ja uskallusta ensimmäiseen yhteydenottoon?

7.3. Transvestiittisukupolvet

Historia ja kulttuurintutkimus tuntevattransvestiittimaisia elämäntapoja monilta eri ajoilta jaeri maailmankolkista. Kaikissa kulttuureissa on ollut ihmisiä,jotka ovat etsineet keinoja vapautua jäykistäsukupuolirooliodotuksista.

Asennoituminen sukupuolirooleihin ja niideneroihin on voimakkaassa murrostilassa. Transvestisuus onnäyttäytynyt meidän kulttuurissamme eri sukupolvillehyvin eri tavalla. Vielä 10 - 20 vuotta sitten miehensukupuoliroolin ylittäminen naiseksi pukeutumalla herättihämmennystä, puhumattakaan aiemmista vuosikymmenistä,mutta asenneilmastossa tapahtuneiden muutosten johdostatransvestiitin elämä on nykyään helpompaa.

Vielä nykyäänkintransvestiitilta saattaa viedä kuitenkin vuosia taivuosikymmeniä, ennen kuin hän pystyyhyväksymään oman erityislaatunsa. 20 - 30-vuotiainamonet transvestiitit toivovat vielä voivansapäästä eroon taipumuksestaan sen sijaan ettälähtisivät toteuttamaan ja kehittämäänsitä puolta itsessään, kun taas murrosikäistentavassa ilmentää sukupuolta androgynia jagenderblendaaminen alkavat olla arkipäivää.

7.4. Seksuaalisuus

Yleisimpiä seksuaalisuuteen jasukupuolisuuteen liittyviä harhaluuloja on, ettätransvestiitit ovat homoseksuaaleja. Transvestiitit ovat kuitenkinheteroyhteisön tuote siinä mielessä, että jotkutheteroelämää elävät miehet kaipaavatmahdollisuutta ilmentää naisellisia puoliaan mahdollisimmanmoni-ilmeisesti. Homojen alakulttuurissa on myösristiinpukeutumista, mutta siellä naiseksi pukeutuvat miehetmäärittelevät itsensä drag queeneiksi, jolloinkahe mainitsevat eroksi transvestiitteihin nähden sen, ettähe tekevät sitä ammatikseen tai muuten show-tarkoituksessa.Transtukipisteeseen yhteyttä ottavista transvestiiteistaarviolta 95-99 % elää heteroelämää.

Prosessiin, jonka kuluessa transvestiittihyväksyy oman transvestisuutensa, liittyy usein myöslähempi tutustuminen omaan seksuaali-identiteettiin. Monitransvestiitti löytää luontevasti myösitsessään olevan biseksuaalisuuden. Joillakinbiseksuaalisuus ilmenee siten, että arkielämän miehenroolissa seksuaalinen halu kohdistuu yksinomaan naisiin, muttatyttöillessä miesten osoittama mielenkiinto tuntuuerityisen palkitsevalta. Fantasiat miehen kanssa rakastelustasaattavat liittyä pikemminkin naisena olemisen rooliin kuinaitoon seksuaaliseen tarpeeseen. Monet transvestiitit sanovat,että niin arjen miesroolissa kuin tyttöillessäkinainoa seksuaalisen halun kohde on naiset.

Usein kysytään, saako transvestiittiseksuaalista mielihyvää tyttöilystään.Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole, koskatransvestiitit kokevat asian niin monin eri tavoin. Coleman (Tapestry76/96) päätyi tulokseen, että 59 % transvestiiteistasaa pukeutumisestaan myös seksuaalista mielihyvää.Yhteistä transvestiiteille kuitenkin on se, ettäsilloinkin, kun osa-aikatyttöilyyn liittyy seksuaalistamielihyvää, se ei ole ainoa syy tai päätarkoitus.Ongelmana tässä on myös se, että on mahdotontatarkasti määritellä, mikä mielihyvä onnimenomaan seksuaalista. Joillekin tieto jonkin yleisesti jasanattomasti sovitun säännön ylittämisestäilmentämällä nimenomaan toista sukupuolta kuinbiologisesti omaansa saattaa joillekin jo sinällääntuoda seksuaalistakin mielihyvää.

Jotkut transvestiitit eivät koeseksuaalisia tuntemuksia osa-aikatyttöillessään, koskaerektio tuntuisi silloin asiaankuulumattomalta. Jotkut transvestiitittaas tuntevat enemmän omakseen naisen kuin miehen roolin.Silloin myös seksi saattaa tyttöillessä tuntua"omemmalta" ja tuottaa enemmän mielihyvää.

Koska transvestiitti joutuutyöstämään omaasukupuoli-identiteettiään, hän tulee useinselvitelleeksi tarkemmin myös omaa seksuaalisuuttaan.Lisäksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ovat useintekemisissä myös seksuaalivähemmistöihinkuuluvien kanssa. Tämänkin vuoksi transvestiitille voi ollahelppoa hyväksyä biseksuaalisuuden lisäksivähemmistöseksuaalisuutena pidettyjä eroottisianautintoja, esim. erilaista fetisistisyyttä, sadomasokismia jamuita roolileikkejä oman seksuaalisuutensa osaksi.

8.1. Parisuhde

Valtaosa transvestiiteista elääheteroperhe-elämää, johon usein kuuluvat myöslapset. Koska asenteet transvestiitteja kohtaan ovat viime vuosiinsaakka olleet oudoksuvia, on moni transvestiitti ratkaissuttilanteensa niin, että elämän siitä puolesta eitiedä kukaan, ei edes omassa perheessä. Muulta maailmaltatransvestisuutensa salaavia "kaappitranssuja" on edelleenkin varmastituhansia. Kaappitranssulla tarkoitetaan tässätransvestiittia, joka ei tuo transvestisuuttaan esille, koska ei itsepysty hyväksymään omaa transvestisuuttaan tai koskapelkää lähiympäristönsä negatiivistasuhtautumista asiaan. Pelko asian paljastumisesta ja sen takiahylätyksi tulemisesta estää hakemasta yhteyttäedes transvestiittien omaan osakulttuuriin.

Koska yleinen mielipide on muuttumassahyväksyvämpään suuntaan, yhä useampitransvestiitti uskaltaa kertoa kumppanilleen omastatransvestisuudestaan. Se on useimmille helpotus. Näinmerkittävän asian salaaminen ja jälkien peittely toisiparisuhteeseen ja elämään kohtuutonta taakkaa jalisää syyllisyydentunteita. Vuosia jatkuva ainainenkiinnijäämisenpelko ja alibien keksiminen onkuluttavaa.

Joidenkin ulkomaisten tutkimusten mukaantransvestiiteissa on keskimääräistä enemmänyksineläjiä. Selitystä on etsitty siitä,että pelko mahdollisen kumppanin vaikeudesta hyväksyätransvestisuus nostaa kynnystä solmia suhteita.

8.1.1. Mutta nainenhan olenminä!

Helsingin Kaupunginteatterissa suurta suosiotasaavuttaneessa Super Dames &endash;sukupuolirooli-iloittelussaAnna-Mari Kähärä huudahtaa kolmen superdaaminhömssöttelyä seurattuaan että nainenhan olenminä. Sanonnasta voisi tulla transvestiittien kumppaneidenlentävä lause (erityisesti silloin, kun paikalla on useitaosa-aikanaisia).

Kuinka naiset kokevat miehensäosa-aikatyttöilyn? Tilanne näyttäisi olevan helpoinsilloin, kun transvestisuudesta voidaan kertoa heti suhteen alussa.Silloin se usein koetaan jopa suhdetta rikastuttavaksi asiaksi, jahyvän alun jälkeen se harvoin muuttuu suhdettahiertäväksi ongelmaksi. Jos suhde on jatkunut jopitempään ennen asian ottamista puheeksi, on tavallista,että kumppani on kyllä aavistanut, että jotain ontekeillä, mutta ei ole saanut selville, mitä se voisi olla.Moni on päätellyt, että miehellä on toinennainen. Silloin salaisuuden paljastuminen transvestisuudeksi voi ollakumppanille helpotus. Toisinaan transvestisuuden hyväksyminensinänsä ei ole vaikeaa, mutta se, että mies onsalannut jotain näin olennaista, saattaa tuntua hänenkumppanistaan loukkaavalta. Jos transvestisuus tulee julki"kiinnijäämisen" myötä, vaatii asiantyöstäminen parisuhteessa usein pidemmän ajan.Kiinnijäämisellä tarkoitetaan sitä, ettätransvestiitin varjelema salaisuus paljastuu tai että kumppanilöytää tai näkee jotain, jokaherättää epäilyksiä taisyytöksiä.

Alkuhämmennyksen jälkeen moni puolisosaa paljon iloa suhteestaan transvestiittimiehen kanssa.Transvestiittien kumppaneita kuunnellessa tulee mieleen, ettäkukaties transvestiittien suhtautuminen naisiin on tavanomaistatasa-arvoisempaa. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan 74 %transvestiittien kumppaneista tiesi transvestisuudesta ja heistä43 % hyväksyi sen (Coleman, Tapestry 76/96). Useinnäyttää myös siltä, ettätransvestiittien on "keskivertomiestä" (onko sellaisia?)helpompaa tuoda ulos persoonallisuutensa pehmeämpiäpiirteitä - "äkun Härmässä on mies se vainken miehen surmasi niin vaari hellyydellään meidänmummon hurmasiä" (J. Leskinen 1990)

Kun mies on transvestiitti, kumppani alkaausein miettiä sekä omaa seksuaalisuuttaan ettäsukupuolisuuttaan. Monen naisen ensimmäinen tunne miehentransvestisuuden tullessa julki on epäily, että miehentransvestisuus johtuu hänen naisensariittämättömyydestä olla miehelleen nainen, jaettä selviytyäkseen tästä puutteesta mies joutuuitse olemaan itselleen nainen. Kun tämä pulma on selvitettyja syyllisyys ei näiltä osin enää painosta,saattavat naiset vielä kokea miehensä tyttöroolinkilpailijana: oman joskus kovinkin arkisen naisenroolin vertaaminentransvestiittimiehen glamouriseen osa-aikatytön rooliin voiherättää huonommuuden tunteita. Erästransvestiitin puoliso kuvaili tilannetta sanomalla, ettäosa-aikatyttöillessä voi syödä pullastapelkät rusinat. Pintaan nousee kysymys oman naiseudentoteuttamistavoista. Yksi vaikea asia transvestiittien kumppaneillevoi olla myös oman seksuaaliseen identiteettiin liittyvätkysymykset: olen ollut heteronainen ja mennyt yhteen miehen kanssa janyt tunnen vetoa myös tuota naisen näköistäkumppaniani kohtaan, olenko siis lesbo? Tämä voi noustayllättävänkin kovaksi prosessiksi, koska seksuaalinenidentiteetti on niin iso osa ihmisen persoonaa ja sen tutkiminen jaoman käsityksen muuttaminen siksi ollatyölästä.

8.2. Isoisän hinttipussi

Silloinkin, kun puoliso tietää asianja hyväksyy sen, täytyy ratkaista, mitä tehdälasten kanssa: kertoako isän transvestisuudesta vaipitääkö se salaisuutena? Jos asiapäätetään pitää lapsilta piilossa,saattavat salailu ja pelko kiinnijäämisestä tullauusiksi stressitekijöiksi. Myös turvallisen ajan ja paikanlöytyminen tyttöilylle osoittautuu usein vaikeaksi taiylipääsemättömäksi. Nuorissatransvestiittiperheissä, joissa isän tyttöily on ollutavointa parisuhteen alusta asti, usein myös lapsettietävät isänsä transvestisuudesta. Silloinpelkona saattaa olla, että suvaitsevaksi kasvanut lapsikertookin asiasta hiekkalaatikolla luontevasti naapureille.

Jotkut transvestiitti-isät murehtivat jakantavat huolta transvestisuutensa vaikutuksesta lapsiinsa. Ontilanteita, joissa se saattaa olla perheelle hyvinhämmentävää ja tilanne voi tuntua vaikeastiratkaistavalta. Kuitenkin isän avoin transvestisuus kotona antaaparhaimmillaan lapsille rohkean esimerkin siitä, ettäelämässä on mahdollista ja oikein etsiä vastaustakysymykseen, mikä ja kuka minä olen. Transvestiittia eipysty "tekemään" kasvattamalla. Kotona avoimestiosa-aikatyttöilevän isän lapsesta ei siis tuleautomaattisesti transvestiittia. Sen sijaan lapsi voi oppiasuvaitsevuutta ja saada rohkeutta kasvaa omaksi itsekseen. Toisaaltajos näin iso asia salataan lapsilta, ei heiltä varmaankaanjää huomaamatta, että perheessä on jokusalaisuus. Lapsen fantasioissa salaisuus voi saada monenlaisiamuotoja.

Eräs transvestiitin aikuinen tytärlöysi yllättäin isänsä kuoltuatämän tyttöilytarvikkeet. Isän transvestisuus olityttärelle vaikea asia, mutta paljon vaikeampaa oli se pettymys,että isä ei ollut eläissään uskaltanuthänelle asiasta kertoa, tytär olisi halunnut tunteaisäänsä kokonaisena. Juice sanailee transvestiitistaisoisästä. Harmi vaan, että myös tässätapauksessa meikit löytyi vasta isoisän kuolemanjälkeen, ei saanut vaari koskaan tietää, ettälapsenlapsi kantaa perintömeikkilaukkua suorastaanylpeänä!

8.3. Tytöt tahtoo pitäähauskaa

On luonnollista, että yhteydessätoisten transvestiittien kanssa transvestisuus nähdäänhyvin positiivisena. Omaa huumoria viljellään kosolti,puhutaan koko ajan "meistä tytöistä",lyhennelmällä TV tarkoitetaan transvestiittia, jatästä on mukava repiä huumoria: joukosta löytyyniin väri-Tv kuin teksti-TV:kin, matka-TV on se joka eityttöile omalla paikkakunnallaan ja TV-lupa tarvitaan vaimoltatyttöilyreissuille. Usein tällainen huumori palveleemyös itsensä hyväksymisprosessissa Yhteisönpiirissä voidaan pitää hauskaa ja nauraa itselle jatoisille esimerkiksi kehittämällä em. omaa(itse-ironista) sanastoa. Mutta koska transvestisuus ei kata kokoelämää, ei yhteisöstä muodostu kovintiivistä, vaikka sen sisällä syntyykin myöstiiviitä ystävyyssuhteita.

Tieto siitä, että on muitakintransvestiiteja ja tutustuminen muihin on erittäinmerkittävä apu matkalla itsensä hyväksymiseen.Koska taipumuksesta tietää harvoin oman perheenlisäksi kukaan muu kuin toinen transvestiitti, yhteydettransvestiittien osakulttuuriin ovat tärkeä kanavakäsitellä tälle elämänalueelleliittyviä seikkoja, tuntea tulevansa hyväksytyksi sekäsaada ja antaa sekä tukea että konkreettisianeuvoja.

Transvestiittia pidetään useinepänormaalina, poikkeavana, sairaana tai jopa perverssinä.Transvestinen henkilö saattaa sisäistäänämä asenteet ja haluta eroon tästä puolestaan.Tällöin hän ei myöskään samastu muihintransvestiitteihin eikä tunne halua hakeutua "niiden pervojen"seuraan.

8.4. Ville saapui ylhäältäHelsinkiin kyllästyneenä Oulun poliisiin

Se, että Ville halusi välillämennä käymään Helsingissä, on toisaaltahelppo ymmärtää. Suomen kokoisessa maassa miehen ontoisinaan kotipaikkakunnallaan vaikea löytääturvallisia tilanteita tyttöilyyn. Harva sen vuoksi kuitenkaanmuuttaa, edes Oulusta Helsinkiin, vaikka usein virheellisestiluullaankin transvestisuuden olevan suurkaupunkien tuote. Ei ole siismitään syytä olettaa, että transvestiititolisivat maantieteellisesti keskittyneet jonnekin;maantieteellistä eroa on ainoastaan siinä, millaisiamahdollisuuksia milläkin paikkakunnalla on toteuttaaitseään omien seinien ulkopuolella.

(suom. sanat Hector ja J. Leskinen, 1990)

8.5. Ei IKL:ään johda polkuJussin

Toisin kuin monet muut transvestiitit, Jussisaattoi kärsiä siitä, ettei polku johtanutIKL:ään. Muilla transvestiiteilla on muitakipupisteitä. Yksi niistä on kristinusko. Transvestiittienjoukossa on syvästi uskovaisia. Useimmille tämäyhdistelmä aiheuttaa (aluksi) ristiriitaa, syyllisyyttä jahäpeää. Myös pelkokiinnijäämisestä on suuri, suurempi kuin muillatransvestiiteilla. Transvestisuutensa hyväksyneet uskovaisetkokevat, että transvestisuus ja kristillinenelämänkatsomus eivät sulje toisiaan pois. Kuitenkinhyvin harva transvestiitti rohkenee kertoa transvestisuudestaan omanseurakuntansa tai muun uskonnollisen yhteisönsäpiirissä kenellekään ja kokee sen piirissäyleisen mielipiteen kovin ankaraksi ja tuomitsevaksi.

9.1. Resurssit jailonaiheet

Transvestiitin mahdollisuus kiivetäroolirajojen aidalle ja katsoa elämänmenoa sieltäkäsin avartaa maailmankuvaa. Voi kokeilla elämääkapean sukupuoliroolin ulkopuolella, jolloin miehen rooliin asetetutroolipaineet eivät tunnu niin pakottavilta ja painostavilta.Mahdollisuus roolien joustavuuteen ja monimuotoisuuteen tuo vaihteluaja antaa voimavaroja sekä tuo elämäänjännittävyyttä ja iloa erilaisuudesta.

Toisinaan kuulee transvestiittien kertovan,että osa-aikatyttöillessä on helpompi unohtaa arkeenkuuluvat huolet ja velat. Kun irrottautuu arkisesta roolista, onsamalla helpompi irrottautua arjen murheista, velkasaldoista jatyöpaineista. Transvestisuudella on yhteys luovuuden jamielikuvituksen käyttöönottoon. Myös herkkyysliittyy usein transvestisuuteen, mistä saattaa tullatärkeä elämässä kantava tekijä.

Transvestisuus saattaa helpottaa myösjoitakin sosiaalisia suhteita. Kun on antanut itselleen luvan rikkoatotuttuja sukupuolirooleja, voi olla vapautuneemmin tekemisissämuiden kanssa ja sallia heille vapauden toteuttaa itseäänheille tärkeissä asioissa.

9.2. Pulmat

Moni transvestiitti kaipaisi keskusteluapuaselvitellessään transvestisuuttaan. Transvestiiteilla onkuitenkin pulmaa löytää tukea. Tuen saamista onvaikeuttanut se, että sosiaali- ja terveydenhoitoalanammattiauttajat eivät vielä tunne transvestisuutta kovinhyvin. Tämä on hankala kierre, sillä sen vuoksitransvestiitit eivät rohkene kertoa transvestisuudestaansilloinkaan, kun se olisi tärkeää, jolloinkahenkilökunnalle jää saamatta se haaste, ettäkohdattavana olisi transvestiitti asiakas, mistä seuraa,että tietoakaan asiasta ei silloin mielletätarpeelliseksi.

Transtukipisteellä kertyneiden kokemustenmukaan transvestiittien keskeinen vaikeus on hyväksyätransvestiitti-identiteetti. Transvestisuuteen liittyvät asiatovat vielä usein tabuja, ja asiallista kirjallista tietoa onmelkein mahdoton löytää. Transvestisten puolienhavaitseminen itsessä on nykyäänkin melkein kaikillevaikeaa. Päällimmäisinä tunteina ovat syyllisyysja häpeä. Siinä vaiheessa moni toivoisi voivansa"parantua". Ulostulon alkuvaiheessa transvestiitti voi kyseenalaistaaitsensä ihmisenä ylipäätään, muttaerityisesti miehenä, kumppanina ja isänä. Itsetuhoisetajatukset ja teot eivät ole harvinaisia. Häpeä jaepäonnistumisen tunne vaikeuttavat olennaisesti avunhakemista.

Käytännön ongelmana on useintarpeellisten hankintojen tekeminen: kuinka hankkia vaatteet,peruukit ja muut tarvikkeet, kun asioiminennaistenvaateliikkeissä pelottaa ja postimyynnin kautta on vaikeasaada odotuksia vastaavia tuotteita. Tarvittavan tuen laatu vaihteleemyös kotipaikkakunnittain. Helsingissä transvestiitin on jokohtalaisen helppo tulla toimeen, tehdä ostokset, kuljeskellakaduilla ja kahviloissa sekä tavata toisia transvestiitteja.Pienillä paikkakunnilla käytännön vaikeudet ovatusein isommat.

9.3. Tuki

Transvestiittien avun ja tuen tarve ei olelaadultaan lääketieteellistä. Parhaiten heitäautetaan, kun tuetaan heitä hyväksymääntransvestisuutensa ja katsomaan sitä avoimesti jaymmärtämään sitä, niin että he voivatoppia elämään sen kanssa ja iloitsemaan siitä.Tähän tarvitaan avoimia pohdiskelevia keskusteluja.Transvestisuuden hyväksynyt transvestiitti ei yleensä halua"parantavaa" pilleriä, vaikka sellainen keksittäisiinkin,koska osa-aikatyttöilyn myötä elämäänaukeaa niin paljon hyvää.

Myös transvestiittien perheitä,lähinnä heidän kumppaneitaan, tulisi auttaa ja tukeakohtaamaan transvestisuus sellaisena kuin se on. Näintransvestiitti saisi tärkeimmän tuenlähimmästä elämänpiiristään.Transtukipisteellä on ollut yhteys moneen naiseen, jotkaeivät pelkästään hyväksy miehensätransvestisuutta, vaan myös nauttivat siitä ja senyhteydestä löytyneistä yhteisistäasioista.

Transvestiittien kumppaneiden mahdollisuustutustua samassa tilanteessa oleviin kumppaneihin onmerkittävä askel eteenpäin. Miehensätransvestisuudesta naiset eivät usein kerro parhaallekaannaisystävälleen, vaikka tarvetta asian jakamiseen olisikin.Mahdollisuus avoimeen ja luottamukselliseen keskusteluun muidentransvestiittipariskuntien kanssa auttaa.

Kun transvestiitti on hyväksynytitsensä, ei varsinaista tuen tarvetta juuri ole.Osa-aikatyttöilyyn avautuu mahdollisuuksia sitä helpommin,mitä paremmin on tasapainossa oman transvestisuutensa kanssa.Vaate- ja meikkiostosten tekemisestä tulee sujuvaa ja mukavaa,löytyy oikeat tavat ja oikeat kanavat, ja käsityssiitä, mitä tahtoo, varmistuu. Itsensähyväksyneiden transvestiittien kohdalla miltei ainoaksierityistarpeeksi jää osakulttuurin ryhmä- jakurssitoiminta. Ryhmätoiminta helpottaa myös uusienryhmäläisten ulostuloprosessia.

9.4. Transvestiitti sosiaali- jaterveydenhuollon asiakkaana

Edelleen moni sosiaali- ja terveydenhoitoalanammattilainen ajattelee, että transvestisuus sinänsäon ongelma. Ongelman aiheuttaja on ennemmin kuitenkin transvestisenelämäntavan ja yhteiskunnan asenteidentörmääminen. Se, mikämääritellään kehityshäiriöksi taisairaudeksi, on riippuvainen yhteiskunnan jatkuvasti muuttuvistanormaalisuuskäsityksistä. Homoseksuaalisuus esimerkiksipoistettiin tautiluokituksesta suurimmalta osaltaan vasta vuonna 1981ja lopullisesti vuonna 1996, ja nykyisin yhä harvemmatpitävät sitä sairautena, rikoksena tai syntinä,ja yhä useammat pitävät sitä ihmisenseksuaalisuuden normaalina variaationa. Kenties transvestisuusaletaan piankin nähdä ihmisen sukupuolisuuden normaalinavariaationa.

Sosiaali- tai terveydenhuollossatransvestiittiasiakas on kuitenkin toistaiseksi vieläkummajainen. Transvestisuus onkin harvoin syynä näihinpalveluihin hakeutumiseen. Harva uskaltautuu vastaanotolle edesosittain tyttöiloroolissaan - jo pelkästäänsukkahousujen näkyminen kengän ja lahkeen välistähuolestuttaa virastoissa asioivia transvestiitteja. Polvileikkaukseentai vaikkapa isyystutkimukseen tuleva mies ei ota transvestisuuttaanpuheeksi tai muuten tuo sitä julki, koska se ei ole syypalveluihin hakeutumiseen. Mutta usein asia jää ottamattapuheeksi silloinkin, kun se läheisesti tai jopa oleellisestiliittyy palveihin hakeutumiseen.

Kun asia sitten tulee esille, sen kohtaaminensaattaa olla työntekijälle hyvinkin hankalaa. Seherättää usein kysymyksiä sekäseksuaalisuudesta että sukupuolisuudesta, ja niiden aiheuttamahämmennys vaikeuttaa avun piiriin hakeutumisen varsinaisenaiheen parissa työskentelyä. Asenteellisuus japarannuspyrkimykset ovat vielä melko yleistä.

Toistaiseksi transvestiittiperheillä onnäissä asioissa kohdalla korkea kynnys hakeutua kriisintullessa vaikkapa perheneuvontaan. Sitä mukaa kuintransvestiittien luottamus työntekijöiden valmiuteenkäsitellä näitä asioita kasvaa,lisääntyy varmasti myös niiden asiakkaidenmäärä, jotka haluavat puhua tästäkinelämänsä alueesta.

On totuttu ajattelemaan, ettäsukupuolia on kaksi ja että kaikki kuuluvat selkeästijompaan kumpaan sukupuoleen, joka pysyy samana aina samana, eikäihminen itse voi vaikuttaa sukupuoleensa. Ajatellaan, ettämieheyteen kuuluu maskuliinisuus ja naiseuteen feminiinisyys jotenkinitsestään selvänä seurauksena anatomiasta.Puhutaan "vastakkaisista" sukupuolista. Sukupuolet hahmotetaanfyysisiltä ja psyykkisiltä ominaisuuksiltaan, tarpeiltaan,mielihaluiltaan ja käyttäytymiseltäänerilaisiksi, toinen toisilleen vastakkaisiksi.

Kohdatessaan vaikkapa transvestiitin monihäkeltyy. Saatetaan ajatella, että he ovat luonnon oikkujaluonnollisessa kahden sukupuolen järjestelmässä.Toisaalta voidaan alkaa pohtia, onko kahden sukupuolenjärjestelmä sittenkään ainoa ja luonnollinen.Ehkäpä naisellisuus tai miehekkyys ei siis seuraakaanbiologisesta sukupuolesta, vaan sukupuolirooleihin kasvaminen ja omankulttuurimme sukupuolikäsitykset ohjaavat sukupuolisuuttammeenemmän kuin ajattelemmekaan.

Yksilöiden väliset erot niissäominaisuuksissa ja piirteissä, joita pidetään ihmisensukupuolisuuden ilmauksena, ovatkin ehkä loppujen lopuksisuuremmat kuin miesten ja naisten ryhmien väliset erot. Naisiaja miehiä on hyvin erilaisia. On hoivaavia naisia ja hoivaaviamiehiä. On pitkiä, lihaksikkaita naisia ja pehmeitä,pyöreitä miehiä. On silkin kosketuksesta ihollaannauttivia naisia ja miehiä.

Myöskään biologisestisukupuoliero ei ole kaksinainen. Ihmisten sukupuolikromosomit taihormonitoiminnan tasot eivät jakaudu vain kahteen täysinerilaiseen ryhmään. Jokainen ihminen on omayhdistelmänsä anatomiaa, kromosomeja, hormonitoimintaa,ruumiillisia piirteitä, naisellisena pidettyjäominaisuuksia, miehisenä pidettyjä ominaisuuksia. Onhelppoa nähdä kaksi sukupuolta siellä, missävoisi nähdä ihmisiä, jotka ovat yksilöllisiäyhdistelmiä sukupuolisuudeksi käsitetyistäpiirteistä.

Transvestiitit eivätmyöskään tällöin tunnu erityisentavattomilta; he ovat mieheydeksi ja naiseudeksi kulttuurisestimääritellyn yhdistelmä siinä missä muutkin.Ainakin jos sukupuolisen mustan ja valkoisen sijaan uskallammenähdä myös harmaan tai kaikki sateenkaarenglamour-värit.