Vuosi sitten vuodatin kirjoituksessani "Transvestiitit, nuo oudot kummajaiset" karmeita kokemuksiani, joita olin kohdannut näyttäytyessäni ulkona naisena. Matalapohjaisilla kengillä 185 senttisenä ja leveäharteisena en ole oikein läpimenevä. Mielessäni pyöri pitkään ajatus, voisinko saada parempaa kohtelua suvaitsevaiseksi mainitulla PK-seudulla.
Ylitin itseni (moninkertaisesti) ja tein eksperimentaarisen kokeen: vietin kolme päivää PK-seudulla naisena.
Olen jakanut tämän pitkän kirjoituksen kappaleisiin, jotka kirjoitan seuraavina viesteinä:
1. Masentava alku
2. Asennemuutos ja käänne positiiviseen suuntaan
3. Itsevarmuuden merkitys
4. Missä kannattaa näyttäytyä
5. Onko läpimeneminen oleellista?
6. Loppusanat
Kiitos kun jaoit tämän! ❤️
Itsellä myös suuri halu julkinäyttäytymiseen, mutta se kerää vielä rohkeutta.
"Rohkein" tekoni on kun kävin hiljakkoin aamulla varhain kaupassa hitusen laittautuneena. Skinny vähän revity farkut, naiselliset maiharit (olen myös aika pitkä), naisten kevyt toppatakki, mutta takin alla oli ihan erottuva povi. Vähän meikkiä, tyylin ripsari ja huulikiilto. Itselle tällä oli jo suuri merkitys. Olin sisäisen minäni kanssa muiden ihmiseten edessä. En ainakaan huomannut, että mitään suurempaa ihmetystä olisin saanut aikaan, mutta tosiaan aika neutraali oli vaatetus.
Kertomuksesi antoi kyllä ajateltavaa ja toihan se hitusen rohkeuttakin taas lisää.