Tämä julkaisu on ehdotetusta ryhmästä
Ryhmien syöte
Katso ryhmät ja viestit alta.
Tämä julkaisu on ehdotetusta ryhmästä
Tämä julkaisu on ehdotetusta ryhmästä
Tämä julkaisu on ehdotetusta ryhmästä
Yle Areena
.Varmaan moni on jo huomannutkin tämän sarjan. Laitan nyt kuitenkin tänne vinkin. Hyvin nämä nuoret naiset kertovat asiaa, vielä kun löytyisi meitä "vähän" varttuneempiakin kertomaan transvestisuudesta ja transelämästä yleensä 🙂❤️👍

Tämä julkaisu on ehdotetusta ryhmästä
Sukupuolen tutkimus transpolilla
Kiinnostaa, miten tuo tutkimus menee jos saa lähetteen Trans-polille. Joutuuko olemaan tiuhaan töistä pois? Nuo kaiketi eivät ole sairaslomapoissaoloja?
Tutkimus ei ole välttämättä kovin rasittava työssä käymiseen liittyen: HUS:lla lähes kaikki hoitaja- ja lääkäritapaamiset oli mahdollista tehdä Teamsin kautta etänä tai puheluina. Lisäksi kertoja ei ole kovin montaa vuodessa, kun on valitettavan pitkiä odottelu/jonotteluaikoja tapaamisten välissä (koko prosessissa voi mennä vuosia.) Poikkeuksena on minusta laser-hoito, josta tulee tiivis jakso missä noin 1.5kk välein käydään poistattamassa partakarvoitusta ainakin 5 kertaa.
Ensimmäisen lähetteen voi pyytää työterveyslääkäriltä ja merkata sen mukaisesti tuntikirjaukseen. Kaikki HUS- tai TAYS-tapaamiset merkkaisin "lääkäri omalla ajalla" tms., jolloin voi olla pois töistä mutta siltä ajalta ei kerry tunteja, koska nuo ei ole enää työterveydenhoitoa.
Tämä julkaisu on ehdotetusta ryhmästä
Automaatti
Tämä julkaisu on ehdotetusta ryhmästä
Transvestiitin kokemuksia PK-seudulta
Vuosi sitten vuodatin kirjoituksessani "Transvestiitit, nuo oudot kummajaiset" karmeita kokemuksiani, joita olin kohdannut näyttäytyessäni ulkona naisena. Matalapohjaisilla kengillä 185 senttisenä ja leveäharteisena en ole oikein läpimenevä. Mielessäni pyöri pitkään ajatus, voisinko saada parempaa kohtelua suvaitsevaiseksi mainitulla PK-seudulla.
Ylitin itseni (moninkertaisesti) ja tein eksperimentaarisen kokeen: vietin kolme päivää PK-seudulla naisena.
Olen jakanut tämän pitkän kirjoituksen kappaleisiin, jotka kirjoitan seuraavina viesteinä:
1. Masentava alku
2. Asennemuutos ja käänne positiiviseen suuntaan
3. Itsevarmuuden merkitys
Tuntuu ihanalta lukea näitä ja ymmärtää ettei ole näiden tuntemuksien kanssa yksin vaan kohtalosisaruksia löytyy. Itsekin olen pitkä ja naisen asussa takuulla herättäisin huomiota. Esimerkiksi Helsingissä ym suuremmissa paikoissa kukaan tuskin kiinnittäisi huomiota mutta tuppukylässä missä asun saisi takuulla osakseen tuijotusta ja huuteluakin. Sanoisin että 40 vuotiaana en jaksa välittää mitä muut minusta ajattelee mutta asian julkitulemisella voisi olla negatiivisia seurauksia töihin ja maineeseen.
Tämä julkaisu on ehdotetusta ryhmästä
Ruotsalainen miesjääkiekkoilija sai potkut, koska hän halusi näyttää naiselta
Viime päivinä lehdet ovat kertoneet ruotsalaisesta jääkiekkoilijasta Kevin Lindskougista, joka tuli kaapista ja kertoi avoimesti olevansa transvestiitti. Hän on tuntenut jo nuoresta tarvetta pukeutua naiseksi.
Lindskoug on toiminut ammatikseen 10 vuotta maalivahtina ja pelannut mm. Valko-Venäjän, Puolan, Italian ja Skotlannin jääkiekkoliigoissa. Pelatessaan Puolassa Lindskoug uskaltaitui kävelemään kaupungilla naiseksi pukeutuneena ja toisti temppunsa Halloweenina. Kun puolalaisen Podhalen seuran johto kuuli asiasta, se purki Lindskougin pelaajasopimuksen.
Sopimuksen irtisanominen oli isku mielenterveydelle ja hän alkoi käyttää huumeita lievittääkseen tuskaansa. Uusi seura löytyi Skotlannista, mutta huumeiden käyttö jatkui. Doping-testissä hän kärähti kokaiinin käytöstä ja ura Skotlannissa loppui.
Palattuaan Ruotsiin Lindskoug pääsi eroon huumeista ja siirtyi juniorivalmennukseen. Pari viikkoa sitten Ruotsin antidopingtoimikunta määräsi hänelle neljän vuoden toimintakiellon. Nähtävästi tämä oli viimeinen niitti ja sai Lindskougin tulemaan kaapista.
Allekirjoittanut ei hyväksy huumeiden käyttämistä, mutta ymmärrän hyvin, miksi mielenterveys ja elämän hallinta alkaa horjumaan. Jos juuri kukaan ei ymmärrä ja lähes kaikki pitää outona, niin eihän se…
Tämä julkaisu on ehdotetusta ryhmästä
Miten tän nyt sanoisi lähipiirille.
Heipähei,
Viime vuosina olen käsitellyt sukupuoli-identiteettiä monella tapaa, itsekseni, lääkärin kautta psykologille ja avopuolison kanssa. Olen viimeaikoina ollut aika tiukassa paikassa itseni kanssa ja pohdin isompia valintoja ratkaistakseni tilanteen.
Olen antanut itselleni tilaa tutustua itseeni ja piilotettuun/kaivattuun/salattuun identiteettiini. Se on vienyt mukanaan, mutta tuonut paljon murhetta. Olen jämähtänyt vähän paikalleen, kun en halua poistua saavuttamastani hyvästä tilasta. Kotona voin olla miltei oma itseni, rajoissa jotka tuntuu hyvältä milloinkin, enkä aiheuta pahennusta kenellekkään. Mutta en juurikaan poistu kotoa, enkä tahdo lähteä ulkotöihin tai ns. likaisiin töihin autotalliin, joita olen paljon harrastanut. Nämä ns. likaiset "miehiset" työt ovat olleet mun henkireikä ja tuonut paljon iloa elämään. Nyt huomaan möllöttäväni piilossa saavuttamassani hyvässä paikassa, sellaisena kun haluan, mikä tuntuu hyvältä, tekemättä juuri mitään. En meinaa saada itseäni kauppaan tai muille asioille, kun joudun poistumaan tilastani, vaihtamaan vaatteet yms...kyllä te tiedätte. Aika menee vähän hukkaan varsinkin kun olen nyt ollut lomalla.
Tilanne vähän pakottaa…
Sanna siskoseni, kuitenkin olet huomannut kerta kerran jälkeen, miten kiva ja mukava olo tulee juuri siitä vaatteiden vaihdosta TODELLISEN, sydämessäsi olevan "tyttöroolisi" mukaiseksi.
Sinulla on siihen täysi oikeus, juuri siihen hyvään oloon, ei se voi mitenkään "pahentaa" sinua.
Suhtautumisviat ovat AINA, - toistan: AINA suhtautujien oma ongelma, eikä siis sinun.
Minulla itselläni on sen verran pohjalaiset juuret että voin aina sanoa: - "min' oon meiltä ja muut on meirän krannista" (= naapurista).
Jos en kelpaa muille (kuten en omalle suvulleni), niin haistakoon ja maistakoon!
Maailmalla on ihan liikaakin harmaamielisiä, harmaapukuisia, harmaanaamaisia, harmaissa toimistoissa puurtavia Harmaalan suvun edustajia: - pikkusieluisia klo 9-17 normiporvareita, jotka pelkäävät meitä hätäripulointeihin saakka! Ja miksi? Olemme heidän pieniä käsityskykyjään paljon suurempia!!!
Ja ennenkaikkea, olemme voittaneet oman sisäisen sisällissotamme. Ei minkäänlainen orgasmi vastaa likikään sitä tunnetta, joka tulee rauhan tekemisestä itsensä kanssa.
Älä pelkää, naisenergia rules!
Daniela, tarkoitatko minun mielipiteenni olevan spammia ? Toivon ettei niin ole mutta meillä kaikilla on ajatusten, näkemyste ja mielipteen vapaus sekä oikeus niihin. Olisit myös voinut kommentoida kirjoutksiani suraan kommentti kenttään. Ystävällisin terveisin ULLA.