Puheenjohtajan palsta

Dreamwear Clubin toiminta jakautuu kolmeen eri sektoriin, vertaistoimintaan, keskinäiseen ”hauskanpitoon” ja poliittiseen vaikuttamiseen. Itse olin niihin osallistunut jo vuosia vertaistuki-iltojen emäntänä, ohjelmavastaavana ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen vastuuhenkilönä.
Vertaistoiminta on varsin virkeää: Tapaamisia on Helsingissä, Tampereella ja Turussa ja niiden kävijämäärä on tyydyttävä, uusia ja nuoriakin on koko ajan ilmaantunut mukaan. Niissä ja kevät- ja valtakunnallisissa syystapahtumissamme on vieraillut erilaisia tuote-esittelijöitä, artisteja ja tieteen edustajia. Valtakunnallisissa tapahtumissa olemme satsanneet viime aikoina esitysten laatuun ja siihen, että ne antaisivat niihin osallistuvalle jäsenistölle mahdollisimman paljon. Pidämme tärkeänä myös omasta joukosta nousevien talenttien osallistumista ohjelmatarjontaan.
Poliittisen vaikuttamisen kannalta järjestön vetäminen osuu mielenkiintoiseen saumaan, josta voikin pohdiskella vähän syvemmin.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana transihmisten juridinen asema on ollut Suomessa paranemaan päin monessa suhteessa. Dreamwear Club on ollut tässä kehityksen eteenpäin viemisessä aktiiviisesti mukana. Järjestömme oli keskeisessä roolissa, kun vuonna 2011 transvestismi poistettiin turhana Suomalaisesta tautiluokituksesta – 50 000 ihmistä koki ihmeparantumisen yhdellä nimikirjoituksella! Vuonna 2015 tasa-arvolain uudistuksessa transihmisten oikeuksia vahvistettiin entisestään, jolloin myös transvestiittien oikeudet syrjimättömyyteen kirjattiin lakiin kieltämällä syrjintä sukupuolen ilmaisun perusteella. Järjestömme on ollut myös aktiivisesti mukana lain toteutumisen vahvistamisessa lukuisissa työmarkkinaosapuolille tarkoitetuissa keskustelutilaisuuksissa ja lain toteutumista kartoittavan kyselyn muodossa. Avioliittolaki on poistanut esteen sille, että avioliittoa voisi jatkaa keskeytyksettä sukupuolen juridisen korjauksen jälkeenkin.
Nimilain muutokset ovat helpottaneet sukupuolikokemuksen mukaisen nimen saantia ja mahdollistaneet myös osa-aikanaisten kaipaaman mies-naisnimen. Myös nimilain kohdalla Dreamwear Club kampanjoi voimakkaasti ja seuraa edelleen lain toteutusta siitä Oikeusministeriölle raportoiden. Järjestömme on ollut erittäin aktiivinen uuden translain puolesta kampanjoitaessa. Järjestön arvovalta tunnustetaan nykyään niin, että nimilain lisäksi myös henkilötunnusuudistukseen liittyvästä lakivalmistelusta meiltä pyydettiin lausuntoa. Itse lakiuudistus on mielenkiintoinen: Siinä ehdotetaan ikä- ja sukupuolitietojen poistamista henkilötunnuksesta – tällä kertaa ei kuitenkaan transihmisten oikeuksien takia, vaan tietosuojasyistä.
Lakimuutosten lisäksi kymmenessä vuodessa on ollut huomattavissa myös yleistä asenteiden muutosta. Dreamwear Club on jo alkuajoistaan lähtien uskonut menetelmään, jossa kadunihmiset totutetaan meikäläisiin, mikä puolestaan vähentää ihmettelyä ja lisää luontevaa suhtautumista puolin ja toisin. Vaikka järjestömme ei voine kaikkea maassamme tapahtunutta omaksi ansiokseen ottaa, transihmisten kohtaamisesta on tullut arkipäiväinen ja täysin normaali asia – syrjivä asenne on vähentynyt valtavasti. Tämän ovat kokenee iloisena yllätyksenä monet meistä, jotka ovat potkaisseet kaapin säpäleiksi lopullisesti.
Samalla myös oivallus siitä, mitä kaikkien ihmisten oikeuksiin pitäisi kuulua, on kasvanut kohisten tavallisten ihmisten keskuudessa ja mediassa. Kun vuonna 2015 translakikampanjan yhteydessä pohdittiin, pitäisikö sen suhteen tehdä jotain avioliittolakikampanjan tyyliin, ajatus vaikutti tuolloin täysin utopistiselta. Nyt lähes kaikki suuret puolueet liputtavat translain uudistamisen puolesta ja monet niistä jopa kannattavat oikeutta määritellä itse sukupuoli ilman lääketieteellisiä tutkimuksia.
Sukupuolen juridisen muutoksen erottaminen hoitoprosessista tuli mukaan myös hallitusohjelman kirjaukseen. Valitettavasti tämä kirjaus rajoitettiin vain yli 18-vuotiaisiin. Näin nuoret, joille sosiaalinen transitio on ensiarvoisen tärkeää, jäivät vaille heille olennaista oikeutta.
Myös hoitokäytänteisiin tullee muutoksia. Suomessakin otettaneen pian käyttöön uusi kansainvälinen tautiluokitus ICD-11, joissa transdiagnoosit on erotettu omaksi ryhmäksi pois mielenterveyden häiriöistä. Samalla on myös häivytetty ero trans- ja muunsukupuolisuusdiagnoosien välillä ja hoidot on tarkoitus räätälöidä entistä yksilökohtaisemmin kriteerein. Tällä voidaan parantaa muunsukupuolisten hoidollista asemaa, johon on tähän asti liittynyt jonkinlainen väliinputoajan kohtalo. Alaikäisten saaman hoidon suhteen joudutaan varmaan käymään kovaakin vääntöä: Alaikäisille ei tulla tarjoamaan varsinaista kehon sukupuolta muuttavaa hoitoa, vaan heille on maailmalla ollut tarjolla murrosikää hidastavaa ns. hormoniblokkerihoitoa.
Hoitojen aloittamisen kriteeriksi on tässäkin ollut tutkimuksin vahvistettu pysyvä sukupuolikokemus. Transtutkimukset aloitetaan kuitenkin nykyään nuorisopsykiatrian puolella, siis käytännössä aikaisintaan 13-vuotiaana. Tällöin vuosia kestävä diagnoosivaihe myöhästyttää blokkerihoidon aloitusta niin kauaksi, että siitä ei ole enää apua. Olisi siis viisasta mahdollistaa tutkimus jo varhaisemmassa vaiheessa. Tätä transhoitojen alueelle hakeutuneet vanhoillisuskonnolliset lääkärit vastustavat kiihkeästi.
Näistä ongelmista ovat nyt nousseet pääteemat kampanjointiin oikeudenmukaisen ja tehokkaan translain ja sen rinnalla olevien mielekkäiden hoitokäytänteiden puolesta.
Maassamme on valitettavasti myös piirejä, joille edellä kuvattu positiivinen kehitys on kauhistus. Tätä ajattelua edustavat monet fundamentalistiuskovaiset ja toisaalta äärioikeiston kannattajat. Suomessa tämä joukko on toistaiseksi ollut onneksi aika pieni, mutta populismin aallonharjalla ilmeisesti kasvavakin joukko. Näin erittäin polarisoitunut pelikenttä jakaa Suomen tässä teemassa myönteiseen ja hyvin kielteiseen kantaan, eikä sen myönteisen voittoa voi ilman kovaa työtä sen puolesta taata.
Lisäksi monissa muissa maissa asiat etenevät surulliseen suuntaan. Ääriuskovaiset ja eri maiden populistit ovat löytäneet itselleen yhteisen vihollisen sateenkaari-ihmisistä. Ne tekevät kulisseissa käsittämättömän tiivistä yhteistyötä: On osoittautunut, että Agenda Europe -nimen alla jopa Moskovan patriarkaatti ja sen vuosisatainen kilpailija Vatikaani toimivat yhdessä amerikkalaisten ja fundamentalistien juridiikkaan ja lobbaamiseen liittyvän huippuasiantuntemuksen avulla homo- ja transihmisten oikeuksia vastaan vieden kampanjansa aina niin pitkälle, kuin vain kulloinkin voivat. Afrikassa pitkälle meno on merkinnyt hankkeita kriminalisointihankkeita aina kuolemantuomioon saakka – jopa uskonvihollisten sharia-lain mukaisia rangaistuksia on tuettu. Amerikassa transihmisten oikeuksia käyttää oman sukupuolen mukaisia vessoja ja armeijassa palvelemista on rajoitettu. EU-konferenssiin osallistuessani kävi selväksi, miten valtavia eroja eri Euroopan maissa on transihmisten oikeuksien toteutumisessa ja heihin suhtautumisessa. Itä-Euroopan tilanne on menossa laajalla rintamalla surkeaan suuntaan pääosin tämän ryhmittymän taitavan propagandan vuoksi
Euroopan Unionin komissio yrittää estää tätä ei-toivottavaa kehitystä, joka on jäsenmaiden itsensä hyväksymien ihmisoikeusperiaatteiden vastainen. Dreamwear Club on ollut tässäkin mukana osallistuessaan komission ohjelmaan, jossa pyritään määrittelemään kaikissa maissa edellytettäviä sateenkaari-ihmisten oikeuksia tukevia elementtejä ja tiekarttaa sellaiseen pääsemiseksi.
Suomessa Agenda Europea edustavat Aito avioliitto-järjestö ja Kristillisdemokraatit, jotka on nykyään suunnanneet kampanjansa nimenomaan transihmisten oikeuksia vastaan. Kun tietää niiden taustat, ymmärtää helposti, miten tärkeää tuota politiikkaa vastaan taistelu on. Oivalluksemme siitä, että ihmiset tottuvat, kun asiat tulevat tutuksi, on äärettömän tärkeä opetus koko maailmalle. Siksi näen, että valitsemamme linja toisaalta tällaisen ruohonjuurivaikuttamisen ja toisaalta laajemman poliittisen kampanjoinnin muodossa tuottavat tuloksia, jotka estävät myönteistä kehityssuuntaa kääntymästä muissa maissa nähdyn vihanlietsonnan suuntaan.