Suomen transjärjestöt tekivät syksyllä 2020 kyselyn sukupuolivähemmistöjen kohtaamasta syrjinnästä ja tuesta työelämässä. Kyselyn tulokset julkaistaan 15.11. klo 17.30-19.00 pidettävässä seminaarissa Itäkeskuksen kirjastossa, Turunlinnantie 1.
Tilaisuutta voi seurata myös verkossa osoitteessa
Tilaisuudessa järjestettävään paneeliin osallistuvat transyhteisön edustajien lisäksi tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara, AKAVA:n tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko, Nordean edustaja (Country Representative Finland, Diversity & Inclusion and Employer Branding) Victor Brück sekä Transfeminiinit ry:n sihteeri ja Trasek ry:n hallituksen jäsen Susanna Viljanmaa.
Paneelin vetää ja kyselyn tulokset esittelee Dreamwear Club DwC ry:n puheenjohtaja Anukatariina Saloheimo.
Kyselyyn vastasi 219 sukupuolivähemmistöihin kuuluvaa, joista 172 oli ainakin jossain määrin avoimesti omana itsenään töissä. Tulokset analysoitiin vuoden 2021 aikana. Analyysissä selvitettiin tilanteen muutos tasa-arvolain vuonna 2015 tehdyn muutoksen jälkeen, jolloin sukupuolivähemmistöjen syrjintä kirjattiin lakiin kiellettynä asiana. Tuloksia verrattiin sen takia vuonna 2016 tehtyyn vastaavaan kyselyyn.
Transihmisten työllisyystilanne on kyselyn perusteella muuta väestöä heikompi ja pätkätöissä ollessa koetaan erityisen paljon syrjintää. Pelko syrjinnästä vaikeuttaa myös kouluttautumista aloille, joilla sitä oletetaan esiintyvän erityisesti. Vähemmistöstressiin liittyvät terveydelliset ongelmat aiheuttavat vakavaa syrjäytymistä.
Niiden kohdalla, jotka eivät koe itseään mieheksi eivätkä naiseksi, syrjintä liittyi usein kohdattujen ihmisten vaikeuksiin ymmärtää tai hyväksyä sitä, mistä heidän identiteetissään on kyse. Tähän ryhmään kuuluvat myös salasivat identiteettinsä työpaikalla muita useammin. Kaiken kaikkiaan identiteetti salattiin työpaikalla suhteellisesti yleisimmin syrjäseudulla ja harvimmin pääkaupunkiseudulla.
Kyselyn tulokset osoittavat, että Suomessa sukupuolivähemmistöön kuuluvat ihmiset kokevat edelleen karkeaakin syrjintää työelämässä viisi vuotta tasa-arvolain päivityksen jälkeen. Toisaalta jo vuonna 2016 havaittu positiivinen ja kannustava asenne näyttää voimistuneen. Tasa-arvolain vaikutuksia on vaikea erottaa muusta yhteiskunnan yleisestä sukupuolivähemmistöihin kohdistuvasta tietoisuuden kasvusta ja hyväksyvämmistä asenteista.
Raportti on luettavissa alla olevasta täällä. Tiivimpi artikkeli aiheesta julkaistaan lähipäivinä ilmestyvässä DwC:n jäsenlehden teemanumerossa 2/2021.