Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että hallituksen esitys translain uudistamiseksi saadaan valmiiksi ja lausuntokierrokselle vielä tällä viikolla. Esitys piti saada valmiiksi jo vuonna 2020, mutta koronapandemia on vienyt siihen tarvittavia valmisteluresursseja.
Uudistuksessa erotetaan sukupuolen juridinen vahvistaminen erillään sukupuolenkorjauksen lääketieteellisestä prosessista. Näin Suomen lainsäädännöstä poistuu yksi sen häpeäpilkkuna ollut lisääntymiskyvyttömyysvaatimus, josta Suomi on saanut lukuisia huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeusviranomaisilta.
Ylen hallituslähteistä saamien tietojen mukaan hallituksessa on ollut kiistaa siitä, kuinka pian ilmoitus sukupuolen korjauksesta väestötietoihin onnistuu ja tarvitaanko siihen harkinta-aikaa. Vihreät olisivat halunneet poistaa harkinta-ajan, keskusta on pitänyt kiinni siitä, että harkinta-aikaa tarvitaan. Ylen tietojen mukaan se voisi olla kuukausi.
Hallituksessa on ollut myös erimielisyyttä ikärajasta. Hallitusohjelmassa on kirjattu 18 vuoden ikäraja, ja vihreät ja vasemmistoliitto haluaisivat ikärajan alemmaksi ja keskusta on taas pitänyt kiinni hallitusohjelman ikärajasta. Ylen tietojen mukaan kiistoja yksityiskohdista on käyty loppumetreille asti ja keskusta on lopulta saamassa tahtonsa läpi: ikäraja juridisen sukupuolen muuttamisesta olisi siis 18 vuotta. Tämä tarkoittaa, että ilmoituksen sukupuolen korjaamisesta voisi tehdä digi- ja väestörekisteriin täysi-ikäisenä.
Ikärajan alentamista vaatii myös kansalaisaloite, joka eteni eduskunnan käsiteltäväksi viime marraskuussa 2021. Kansalaisaloitteessa ikärajaksi asetettiin 15 vuotta. Kansalaisaloitteen vaikutus ei näy nyt ilmenneissä ennakkotiedoissa lakivalmistelusta, mikä on valitettava asia.
Kansalaiselta odotetaan vastuullisia päätöksiä monissa asioissa alle 18-vuotiaana: Autoa voi ajaa erityisluvalla 17-vuotiaana ja rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15 vuoden iässä… Lapsen mielipidettä on myös kuultava 12 ikävuodesta lähtien. Juridinen sukupuolen vahvistaminen ei ole toimenpiteenä peruuttamaton, joten sen voi tarpeen vaatiessa myös palauttaa alkuperäiseksi. Poliitikkojen lausunnoista on ilmennyt, että monet heistä eivät ole ymmärtäneet päättävänsä vain juridisesta muutoksesta – lääketieteellisestä prosessista säädettäisiin aivan eri säädöstöllä.
Suomea on useaan kertaan huomautettu turhista ikärajoista. Dreamwear Club DwC ry on tehnyt tiedusteluja siitä, onko ikärajan asettamisessa oikeudellisia ongelmia kansainvälisesti. Lapsiasiavaltuutetun toimiston juristi Sonja Vahtera on ystävällisesti vastannut järjestön kyselyyn:
”Useat kansainväliset sopimuselimet ovat antaneet suosituksia, joiden mukaan Suomen tulisi pidättäytyä turhista ikärajoista. Näissä suosituksissa on se hankala puoli, etteivät ne ole juridisesti velvoittavia. Ne ovat siis enemmänkin ns. painavia suosituksia. Suomi ei siis hallitusohjelmakirjauksellaan (tai sen puuttumisella) riko kansainvälisiä sopimusvelvoitteitaan, mutta niiden perusteella voidaan nähdä, että hallitusohjelmasta puuttuva kirjaus on vastoin yleistä näkemystä siitä, että myös alaikäisen itsemääräämisoikeus tulisi sukupuolen vahvistamisprosessissa turvata. Useat YK-tahot ovat suosittaneet sukupuolen juridisen vahvistamisen mahdollisuutta myös alaikäiselle, tarkkoihin ikärajoihin ei kuitenkaan olla näissä otettu kantaa.”
On äärimmäisen ikävää, että Suomi noudattaa luvattoman usein politiikkaa, jossa ihmisoikeuksiin liittyviä asioita tehdään vasta sitten, kun ei enää iletä niitä polkea kansainvälisen painostuksen alla. Ihmisoikeudet kun eivät ole mielipidekysymys.
Nyt käsillä oleva lakiesitys ei ratkaise ei-binäärien transihmisten ongelmaa: Sukupuolijärjestelmä ei edelleenkään tunnista lainkaan heidän juridista asemaansa. Pieni liike parempaan suuntaan on odotettavissa henkilötunnuksen uudistuksen myötä, mutta se on luvassa vasta vuonna 2027. Sekään ei tuo mukanaan ei-binäärien ihmisten kaipaamaa kolmatta virallista sukupuolta. Siinä tullaan olemaan todella häntäpäässä länsimaisten sivistysvaltioiden keskuudessa: Sukupuoli X on jo sisäänrakennettu kansainväliseen matkustusasiakirjajärjestelmään ja on virallisesti käytössä monissa maissa ja osavaltioissa. Lakiesityksessä on tässä suhteessa positiivista se, että sanamuodot ovat sellaiset, että niitä ei tarvitsisi muuttaa silloin, kun kolmas sukupuoli tulee aikanaan voimaan.
Uutisessa on käytetty lähteenä Ylen uutista
Hienoa että edistyy ja kiitos kaikki jotka asiaa ovat ajaneet! En tunne ollenkaan näitä lakiasioiden säätämisjuttuja, siispä tyhmä kysymys: Onko se eduskunta, hallitus vai mikä määrää tuon 18v iän?