29 näyttökertaa
top of page
Sukupuoli ja identiteetti
Julkinen·24 jäsentä
Sukupuolen tutkimus transpolilla
Kiinnostaa, miten tuo tutkimus menee jos saa lähetteen Trans-polille. Joutuuko olemaan tiuhaan töistä pois? Nuo kaiketi eivät ole sairaslomapoissaoloja?
229 näyttökertaa
Transvestiitin kokemuksia PK-seudulta
Vuosi sitten vuodatin kirjoituksessani "Transvestiitit, nuo oudot kummajaiset" karmeita kokemuksiani, joita olin kohdannut näyttäytyessäni ulkona naisena. Matalapohjaisilla kengillä 185 senttisenä ja leveäharteisena en ole oikein läpimenevä. Mielessäni pyöri pitkään ajatus, voisinko saada parempaa kohtelua suvaitsevaiseksi mainitulla PK-seudulla.
Ylitin itseni (moninkertaisesti) ja tein eksperimentaarisen kokeen: vietin kolme päivää PK-seudulla naisena.
Olen jakanut tämän pitkän kirjoituksen kappaleisiin, jotka kirjoitan seuraavina viesteinä:
1. Masentava alku
2. Asennemuutos ja käänne positiiviseen suuntaan
3. Itsevarmuuden merkitys
332 näyttökertaa
Tiina Piikanen
Apr 25
Tuntuu ihanalta lukea näitä ja ymmärtää ettei ole näiden tuntemuksien kanssa yksin vaan kohtalosisaruksia löytyy. Itsekin olen pitkä ja naisen asussa takuulla herättäisin huomiota. Esimerkiksi Helsingissä ym suuremmissa paikoissa kukaan tuskin kiinnittäisi huomiota mutta tuppukylässä missä asun saisi takuulla osakseen tuijotusta ja huuteluakin. Sanoisin että 40 vuotiaana en jaksa välittää mitä muut minusta ajattelee mutta asian julkitulemisella voisi olla negatiivisia seurauksia töihin ja maineeseen.
Miten tän nyt sanoisi lähipiirille.
Heipähei,
Viime vuosina olen käsitellyt sukupuoli-identiteettiä monella tapaa, itsekseni, lääkärin kautta psykologille ja avopuolison kanssa. Olen viimeaikoina ollut aika tiukassa paikassa itseni kanssa ja pohdin isompia valintoja ratkaistakseni tilanteen.
Olen antanut itselleni tilaa tutustua itseeni ja piilotettuun/kaivattuun/salattuun identiteettiini. Se on vienyt mukanaan, mutta tuonut paljon murhetta. Olen jämähtänyt vähän paikalleen, kun en halua poistua saavuttamastani hyvästä tilasta. Kotona voin olla miltei oma itseni, rajoissa jotka tuntuu hyvältä milloinkin, enkä aiheuta pahennusta kenellekkään. Mutta en juurikaan poistu kotoa, enkä tahdo lähteä ulkotöihin tai ns. likaisiin töihin autotalliin, joita olen paljon harrastanut. Nämä ns. likaiset "miehiset" työt ovat olleet mun henkireikä ja tuonut paljon iloa elämään. Nyt huomaan möllöttäväni piilossa saavuttamassani hyvässä paikassa, sellaisena kun haluan, mikä tuntuu hyvältä, tekemättä juuri mitään. En meinaa saada itseäni kauppaan tai muille asioille, kun joudun poistumaan tilastani, vaihtamaan vaatteet yms...kyllä te tiedätte. Aika menee vähän hukkaan varsinkin kun olen nyt ollut lomalla.
Tilanne vähän pakottaa…
333 näyttökertaa
Eva
Apr 25
Sanna siskoseni, kuitenkin olet huomannut kerta kerran jälkeen, miten kiva ja mukava olo tulee juuri siitä vaatteiden vaihdosta TODELLISEN, sydämessäsi olevan "tyttöroolisi" mukaiseksi.
Sinulla on siihen täysi oikeus, juuri siihen hyvään oloon, ei se voi mitenkään "pahentaa" sinua.
Suhtautumisviat ovat AINA, - toistan: AINA suhtautujien oma ongelma, eikä siis sinun.
Minulla itselläni on sen verran pohjalaiset juuret että voin aina sanoa: - "min' oon meiltä ja muut on meirän krannista" (= naapurista).
Jos en kelpaa muille (kuten en omalle suvulleni), niin haistakoon ja maistakoon!
Maailmalla on ihan liikaakin harmaamielisiä, harmaapukuisia, harmaanaamaisia, harmaissa toimistoissa puurtavia Harmaalan suvun edustajia: - pikkusieluisia klo 9-17 normiporvareita, jotka pelkäävät meitä hätäripulointeihin saakka! Ja miksi? Olemme heidän pieniä käsityskykyjään paljon suurempia!!!
Ja ennenkaikkea, olemme voittaneet oman sisäisen sisällissotamme. Ei minkäänlainen orgasmi vastaa likikään sitä tunnetta, joka tulee rauhan tekemisestä itsensä kanssa.
Älä pelkää, naisenergia rules!
Tietoja
Tervetuloa ryhmään! Voit ottaa yhteyttä muihin jäseniin, saada päivityksiä ja jakaa kuvia.
bottom of page
Tutkimus ei ole välttämättä kovin rasittava työssä käymiseen liittyen: HUS:lla lähes kaikki hoitaja- ja lääkäritapaamiset oli mahdollista tehdä Teamsin kautta etänä tai puheluina. Lisäksi kertoja ei ole kovin montaa vuodessa, kun on valitettavan pitkiä odottelu/jonotteluaikoja tapaamisten välissä (koko prosessissa voi mennä vuosia.) Poikkeuksena on minusta laser-hoito, josta tulee tiivis jakso missä noin 1.5kk välein käydään poistattamassa partakarvoitusta ainakin 5 kertaa.
Ensimmäisen lähetteen voi pyytää työterveyslääkäriltä ja merkata sen mukaisesti tuntikirjaukseen. Kaikki HUS- tai TAYS-tapaamiset merkkaisin "lääkäri omalla ajalla" tms., jolloin voi olla pois töistä mutta siltä ajalta ei kerry tunteja, koska nuo ei ole enää työterveydenhoitoa.